lauantai 29. kesäkuuta 2013

Jipun kuulumisia ja vähän omiakin.

Iso neiti jo!

Jippuliinasta en olekkaan tainnut kirjoitella hetkeen oikein mitään enempää. Johtunee siitä, että se viettää tasaista laidunelämää ja kaikki on sujunut ilman ongelmia. Jippu viihtyy laitumella hyvin. Siellä on vielä paaaljon syötävää, joten ainakin heinäkuun varsa saanee viettää vielä laidun elämää, ennen kuin palataan kotiin jatkamaan ajokoulutusta. Lapsi on ehkä hieman pyöristynyt laitumella, mutta myös kasvanut korkeutta. Mitään mielenkiintoisia kuvia on vaikea saada, koska tammat keskittyvät enimmäkseen syömiseen ruunasta puhumattakaan! 

Mitähän tässä tapahtuu?!


Jos varsat eivät ole turvat maassa syömässä, ne tunkevat ihan liian lähelle, ettei kuvaamisesta varmasti tule mitään! Toisaalta ovathan ne ihanan uteliaita ja onneksi tosi ystävällisiä molemmat. Käyn päivittäin, yleensä iltaisin laitumella hevosia kurkkaamassa. Rasvailen ötökän puremia, harjailen ja suihkuttelen hyönteiskarkotetta Jipulle. Yritän kulkea laitumelle pyörällä, mutta välillä väsyneenä sorrun suhaamaan kolmenkilometrin matkan autolla.

Tänään olinkin jo heti aamusta pellolla, kun otimme issikoiden omistajien kanssa Soldan-ruunan talliin. Sen ötökkäloimi oli pesun ja pienen tuunauksen tarpeessa. Ruunalla on kesäihottumaa, mutta loimen alta paljastui oikein kiiltäväkarvainen poika! Varsat jäivät rauhallisesti kahdestaan laitumelle. Ajattelinkin, että se voisi olla pahempi jos toinen niistä vietäisiin tallille, kun ovat niin tovereita keskenään. :)

Pääsin myös ratsaille aamupäivällä; islanninhevostamma Mopin kanssa hieman köpöteltiin kentällä. Enimmäkseen kävelimme, mutta vähän kokeilin saada ponia tölttäämään, mutta sepäs ei ollutkaan helppoa! Issikat on itselleni aika uusituttavuus, ehkä joskus opin, miten niiltä pyydetään eri askellajeja?! Kiitokset Niinalle, kun saan aina silloin tällöin ratsastella heppasilla!


On ilmeisesti kutittanut vähän?

"mums mums"

Maisemia matkalla laitumelta kotiin.
Tähän loppuun on pakko vielä vähän hehkuttaa; Saatiin talli tänään pestyä!! Pikku homma oli siinäkin, kun siellä on kyllä lattiakaivo, mutta voisin vannoa, että se on korkein kohta lattiaa. Painepesurilla pestessä vedet siis valuvat jokaiseen muuhun suuntaan paitsi kaivoon! No onneksi oli lasta ja lapio, saatiin pahin tulva pois. Nyt odotellaan, että seinät ja katto kuivahtaa. Olen suunnitellut pientä maalausoperaatiota ;)

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Varuste höpötystä.

Juhannuksena oli hyvää aikaa pestä pyykkiä! Meidän pesukone sai taas kokea kovia, kun tungin sen täyteen heppojen riimuja ja pyyhkeitä + muita pestäviä juttuja tallista. Ennen liotin riimuja mäntysuopa vedessä ämpärissä, mutta nykyään olen niin laiska, että pistän kaiken mahdollisen (+joskus mahdottoman) koneeseen pyörimään. Ja onhan se tosi, että pinttynyt kura lähtee kunnon pesussa paremmin irti, kuin käsin pesten. Heinäverkotkin pesin, niistä tuli ihanan raikkaita! Ne haisivatkin niin pahalle, kun olivat olleet koko kevään ilman pesua. (Josella ainakin tulee paljon sylkeä sen syödessä, liekö se imeytyy verkkoihin.) 

Vielä tarvitsis saada joku innostuskohtaus ja ottaa likaiset ulkoloimet + painepesuri + mäntysuopa ja koittaa saada loimet edes vähän puhtaammiksi. Viime vuonna käytin muutaman toppaloimen pesulassa, mutta se on aika arvokasta. Laittaisin omaan koneeseen, mutta kun eivät piru vie mahdu! 

Miten te hoidatte loimien pesun?
Iloisesti narulla kuivumassa.

Jipulle kokeilimme päälle myös semmoista hyönteisloimea (kuten Joselle aiemmin.) Se oli varsalle aika sopiva. En kuitenkaan vielä ainakaan jättänyt loimea varsan päälle, koska en haluaisi pitää sitä sillä yötäpäivää, ellei ole todella kuumaa ja tyyntä (=super paljon öttiäisiä). Stella oli hyvin kiinnostunut loimesta, antaisikohan se Jipun edes pitää takkia? ;D Jipun silmät olivat hieman vuotaneet, joten jätin sille myssyosan kuitenkin päähän. Kuvittelin jo mielessäni miten etsin päähinettä seuraavana päivänä laitumelta, mutta yllätyin iloisesti mennessäni seuraavan kerran varsaa moikkaamaan, sillä pipo oli edelleen päässä! Hieno varsa! 


Varsa kaverit.

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Juhannusmaastoiluja.

Eilen juhannusaattona, olin heppailemassa puolenpäivän jälkeen. Oli kyllä hieman huono ajoitus, koska oli aika tyyni-ilma ja kuuma. Eli paarmoja oli todella paljon! Kävin Josen kanssa metsässä käppäilemässä ja katsomassa polkuja. Katkaisin ison koivun oksan, jolla hätistelin paarmoja tamman sekä itseni ympäriltä.

Ihanaa metsäpolkua!
Lenkin jälkeen harjasin tamman ja huuhtelin sitä hieman viileällä vedellä. Kokeilimme sen päälle myös hyönteisloimea, jonka Elise kaivoi jostakin jemmasta. Loimi oli Joselle aika hyvänkokoinen. Laitumeen päästyään piti tietysti heti mennä piehtaroimaan... Valkeakaapu kesti koettelemuksen onneksi! :D Vaaleaväri ei ilmeisesti houkuta paarmoja ollenkaan niin paljoa, minusta Popiakaan eivät öttiäiset niin paljon kiusaa.

Jose sai kokeilla hyönteisloimea.

Ja meni heti kokeilemaan sen kestävyyttä.

Juhannuspäivänä minulla oli maastoseuraa mukana. "Mökkinaapurien" tyttö, joka käy ponilla silloin tällöin ratsastelemassa. Olikin piristävää mennä metsään kaksistaan ja Josekin tykkäsi, kun Popi köpötteli mukana. Taasen olimme keskellä päivää pahimpaan paarma-aikaan. Koivun oksat viuhuen etenimme metsässä.   

Kohti metsäpolkuja...

Uusi polku, joka tosin oli umpikuja.

Minä ja Jose. 
Menimme noin tunnin metsikössä ja sen jälkeen tammuskat saivat viileää vettä päälleen ja hieman aloevera-yrttisuihketta vatsan alle ötököitä karkoittamaan. Molemmat tietenkin menivät heti piehtaroimaan. Naureskelimme hieman Popille, joka kävi varmaan viisi kertaa erikohdissa pyörimässä. Ja kerrankin sain kameraan kuvan, jossa itsekkin olen. Kiitos Eliselle! :) Kuten kuvasta näkyy, Josen kesävarustukseen kuuluu nahkainen hapsuotsis, joka on mielestäni ihan tarpeellinen lisä normaalisuitsiin maastossa, ainakin näin pahimpaan öttiäis aikaan!

Poni mutkalla.

Isompi auringon ottaja.

Toivotamme kaikille lämmintä ja rauhallista Juhannusta!

torstai 20. kesäkuuta 2013

Yksi hevonen vähemmän.

Meillä on nyt yksi heppa vähemmän, kun Rallin omistaja haki tamman maanantaina kotiin. Hevonen ei ollut sellainen mitä etsin, joten parempi näin. Laidunkauden se olisi voinut täälläkin olla, mutta omistajallaan oli suunnitelmia hevosen varalle. Olin ihan hämmästynyt, miten paljon Jose Rallin perään huuteli, vaikka tammat eivät ylimpiä ystäviä olleetkaan. 

Popi ja Ralli meidän kotilaitumella.
Jose ja Popi siis jatkoivat laiduntamista kahdestaan. Eilen polleilla oli ohjelmaa, (olen luvannut laitumen pitäjälle, että hän ja hänen ystävänsä saavat ratsastella hepoilla kevyesti) ne pääsivät vähän pyörimään pihapiirissä ratsastajineen. Itse en päässyt paikalle, mutta molemmat tammuskat olivat kuulemma käyttäytyneet huippu hyvin! :)

Tänään olin itse ratsastamassa Josella. Menimme läheiseen metsään, jossa on ihania polkuja! Teimme tunnin lenkin, siis huom. lenkin! Emme palanneet samaa reittiä takaisin, kuten kotona joudumme aina tekemään, tai muuten lenkeistä tulee superpitkiä. Tahtoisin meillekkin päin tämmöisiä metsäreittejä, mutta lähi pusikot ovat kivisiä ja/tai upottavan märkiä ja hiukan liian tiheitä hevosen kanssa liikkumiseen. 


Kiva hiekkatie.

Metsätiellä.
En saanut kuvia metsäpoluilta, koska koitin vauhdissa kuvata kännykällä - kuvista tuli todella epäselviä, koska tamma käveli metsässä aika reippaasti. Se on aina tykännyt metsämaastoista! Ja kyllä minäkin tykkään, on ne niin vaihtelua pelkkään hiekkatiellä kulkemiseen. Huomenna menen varmaankin uudelleen maastoilemaan. Ajattelin koluta muutaman polun lisää! 

torstai 13. kesäkuuta 2013

Isot tammat ja poni laitumeen.

Eilen veimme Josen, Rallin ja Popin laitumelle 18kilsan päähän meiltä kotoa. Meidän minilaidun alkoi olla jo syöty, loppuun kaluttu. Onneksi sain tänä kesänä järjestettyä niin, että hepat pääsivät jatkamaan laidunnusta vielä muualle.

Hain "naapurista" kopin iltapäivällä ja pakkailin heppojen tavaroita autontakaluukkuun. On tarkoitus ratsastella tammoilla jonkun verran laidunnuksen ohessa, joten satulat + muut vermeet lähtivät matkaan. Ensin veimme Rallin ja Popin, jotka matkustivat hyvin. Ralli ei halunnut ensin koppia lähellekkään, mutta ponin mentyä ensin kyytiin, käveli isotammakin mukisematta sisälle. Josekin odotteli kotona karsinassa suht rauhassa silläaikaa. Sekin matkusti hienosti.

Laitumelle päästyään pääasia oli ruoho (ihan kuin sitä ei olisi tänäkesänä vielä nähtykkään). Olin kyllä ihan tyytyväinen siihen, että hevoset olivat rauhallisia. Laitoin kaikille riimuihin semmoset "avaimenperät", joihin voi kirjoittaa. Niihin muutamia puhelinnumeroita kaiken varalta, jos tammaset jostain syystä karkaavat. Pitäkööt nyt riimuja siis pari päivää ainakin. 


Miten niin hevoset tarttee paljon tavaroita?

Jose kopissa.

Lihapulla vaiko lehmä? Eikun Popi.

Katos ja juomapaikka.

Vanhat tietää, että ruoho on tärkeämpää, kuin riehuminen.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Kärryttelyä Josen kanssa.

Eilen kaivoin meidän koppakärryt esille iltapäivällä. Kärrit olivat aika pölyiset, sillä eihän niitä ole käytetty yli vuoteen Josen mammalomaillessa. Talven aikana oli rengaskin tyhjentynyt, mutta Samuli täytti sen jokin aika sitten ja siinä oli onneksi pysynyt ilma!

Ei muutakuin Jose talliin harjaukseen ja valjastukseen. Suihkuttelin myös aloevera-suihketta tamman mahan alle, vaikka nyt ilmojen ollessa hitusen viileämmät ötökät kiusaavat hevosia huomattavasti vähemmän.  Kärryt laitoin tallin edessä, Jose söi nätisti nurmikkoa ja seisoi paikoillaan eikä olisi malttanut lähteä eteenpäin, kun sain kaiken valmiiksi ja kiipesin itse kyytiin. 

Sain ainakin kuvan napattua puhelimella, kun Josella ei ollut kiire. :D

Menimme noin tunnin kävelylenkin auringonpaisteessa, vaikkakin tuulesta johtuen oli aika viileää. Minullakin oli takki päällä pitkästä aikaa. Kärryissä jaksaa muuten istuskella paljon paremmin kuin satulassa näitä käyntilenkkejä tehtäessä. Ei puudu takamus ollenkaa niin paljon. Josellahan on nivelissä iän tuomaa kulumaa ja kävelyliikutus on sille hyväksi todettu liikuntamuoto. Ja ajaessa huomaan tamman olevan jotenkin ihan eritavalla hereillä kuin ratsastaessa. 

Meidän hiekkatiellä oli aikamoinen liikenne samaan aikaan, kun me olimme ajamassa. Ilmeisesti parinkilometrin päässä meiltä oli yhdessä talossa jotkut lastenjuhlat, siellä kävi autoja, jotka hetken päästä tulivat pois kyydissään pienempiä lapsia, joilla oli tietysti nenät kiinni ikkunassa hevosen kohdalla! :) Jose ei onneksi autoista välittänyt yhtään ja moikkailinkin kaikille, ketkä malttoivat ajaa rauhassa hevosen ohi. Muutenkin Jose on niin ihana, ei ole nähnytkään kärryjä pitkään aikaan, mutta silti käytös on kuin vanhan ajohevosen. Ravitaustaa tammalla on sen verran, että treenattu joskus nuorena on, mutta koskaan ei ole päässyt radalle asti. Minullakin meni monta vuotta siitä kun Jose tuli minulle, että kokeilimme kärryhommia sen kanssa. Silloin yllätys oli positiivinen, miten hienosti heppa käyttäytyi. 


torstai 6. kesäkuuta 2013

Sumuinen aamu.

Viiden jälkeen aamulla menin hevosia katsomaan. Niillä on ollut melkein koko ajan laitumen portti auki ja siellä ne suuren osan ajasta tietysti viettävätkin, päivällä auringon paahtaessa tallin takaa tarhasta tosin löytyy se paras varjo. Siivoan yleensä aamuisin aitauksista enimmät kakat pois ja samalla kierrellessä näkee käyttäytyvätkö hepat normaalisti jne.

Tänään oli jotenkin tosi tunnelmallista, kun kottikärryineni laitumelle menin. Sumussa on jotain mystistä. Oli pakko hakea kamera sisältä;

Ralli ihmettelee


Jose

Jose kuulostelee...

... Ja Popi syö.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Jipun hevospassi!

Posti toi vihdoin ja viimein tänään Jipun passin! Johan sitä olikin odoteltu... Mukavaa, kun Jipulla on passi, koska sinne voi merkitä kaikki rokotukset ja muut tärkeät lääkitsemiset. Josehan on niin vanha hevonen, ettei sillä ole passia, vaan pelkkä rekisteritodistus, johon omistajanvaihdoksetkin on tarralapuilla ja hippoksen leimoilla merkitty. Passit taisivat tulla käyttöön joskus lähellä vuotta 2000? Oikaskaa, jos olen ihan metsässä arvaukseni kanssa!? :D


Pikaiset laidunkuulumiset; Jippu tuntuu viihtyneen hyvin laitumella issikkatovereiden kanssa. Pollet ovat hoksanneet myös laitumella olevan mökin, joka on ahkerassa käytössä! 

Meillä kotona taasen isot hevoset saivat eilen kengät jalkoihinsa, Josekin ollut yli vuoden kengättä mammaloman johdosta. Minulla on kova hinku lähteä lenkille tamman kanssa, harmi vaan, että siellä ukkostaa parhaillaan. Kumpa menisi äkkiä ohi! 
Myös Ralli sai kengät jalkoihinsa. Se käyttäytyi kengittäessä todella hyvin. Minua jänskätti etukäteen malttaako se seistä rauhallisesti kengittäessä, koska käytävällä ollessaan se on ollut aika levoton. 

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Jippu lähti kesän viettoon! (kuvia kuvia kuviaa....)

Vietimme eilen varsinaisia laidunkauden avajaisia, kun Jipun kesäloma alkoi! Veimme varsan noin 3kilometrin päähän kaverini laitumelle, jonne tulivat myös hänen islanninhevosruuna Soldan ja vuotias issikkatamma Stella. Toiveissa on, että varsoista on seuraa toisilleen ja että ne liikkuisivat myös hieman kesän aikana syömisen vastapainoksi. :D


Hieman hämmentyneenä; "Mihin me nyt mennään?"

Laidunnettavaa riittää.
Laidun on reilun hehtaarin(?) kokoinen, joten siitä riittää ruokaa kolmelle hepalle varmaankin pitkään. Vesi on tuommoisessa isossa astiassa ja se vaihdetaan tarvittaessa traktorin avustuksella. 

Laukkaa.

"Apua miten täältä pääsee pois?!"

Mökki, jossa muoviliuskat oviaukoissa.
Laitumella on mökki, jonka oviaukoissa on muoviliuskat pitämässä ötököitä ulkopuolella. Liuskat olivat varsojen mielestä  melko jännät. Menimme itse ensin sisälle ja houkuttelimme varsat perässämme mökkiin. Kun itse astuimme ulos, eikä kukaan raottanut liuskoja varsoille, ne kummastelivat jonkin aikaa miten päästä ulos. 


Soldan kurkkimassa sisälle.

Stella ja Jippu.

Stella kurkkaa tulisiko Jipulta kenties maitoa.

Varsalapset.
Varsat ovat hauskasti samannäköisiä, vaikkakin Jippu näyttää jättiläiseltä "ponikavereihinsa" verrattuna. Pollet tuntuivat tulevan hienosti keskenään toimeen. Stella hieman vinkui Jipulle niiden haistellessa, kuten "isot tammat" konsanaan. 


Kuvista voisi saada käsityksen, että hepat vaan painelevat pitkin peltoa hännät enemmän tai vähemmän suorina, mutta totuus on, että aika rauhallisesti nuo laiduntavat suurimman osan ajasta. (yllätys) Nämä laukkaposotus kuvat vaan on paljon kivempiä, kuin ne joissa kolme turpaa on hävinnyt heinämättäisiin. 

Meillä kotona hieman ikävöidään Jippua. Jose on välillä hieman hukassa olevan näköinen ja Ralli huutelee itsekseen. (+tietysti MINÄ joka kaipaan varsaa kaikista eniten, vaikka tuossahan se on ihan lähellä!)