tiistai 21. tammikuuta 2014

Uusia varusteita ja köpöttelyä pakkasessa.

Läppärin sanottua sopimus irti perjantaina on kirjoiteltava jonkin aikaa iPadilla. Se ikävä kyllä tarkoittaa kuvattomia tekstejä, koska minulla ei tässä laitteessa juurikaan kuvia ole. Toivon mukaan sen koneen saa nopsaan huollosta. Samana päivänä hajosi muuten myös pyykinpesukone, mikälie pahan karman päivä...

Mutta siis sunnuntai köpöttelyistä Josen kanssa piti kertoilla. Oli todella kaunis talvipäivä, aurinko paistoi jo melkein lämpimästi ja pakkasta oli noin -15c. Minä varustauduin kerrospukeutumisella ja paksupohjaisilla talvikengillä. Joselle puin naruriimun, jossa on lenkit ohjien kiinnitystä varten. Bongasin tämän naamakirjan heppakirppikseltä, ne on aika pahoja aina sieltä löytyy jotain kivaa, jonka ostamista on helppo perustella itselleen sillä, että käytetty tavara on vähän halvempaa kuin uusi, kannattaa siis ostaa. :D Samalta myyjältä tarttui mukaan myös muovijalustimet ja samalla ajelukierroksella hain eräältä toiselta kevyttoppaloimen Jipulle (samanlainen kuin sillä jo oli, mutta isommassa koossa). 

Naruriimu muuten mahtui Josen päähän juuri ja juuri. Sillä kun on jotenkin niin isot posket, ettei kaikki isot normaali riimutkaan meinaa mahtua kiinni. Selkään heitin satulahuovan ja kiinnitin sen loimivyöllä. Sitten jakkara mukaan ja pihalle. Tammaa sai hiukan muistutella siitä, että silloin kun kuski on kiipeämässä kyytiin kuuluu seistä paikoillaan. Hiukan minua ehkä jännittikin tämä pelkä naruriimu ohjaimena, mutta soitellen sotaan vaan. Kokeilin pihatiellä vähän jarruja ja käännösapuja ja ihan hyvin ne meni perille. Normaalisti käytetään varrellisia hackamoreja Josen kanssa. 

Köpötettiin noin puolisentuntia auringossa. Kylmäkään ei tullut, paitsi vähän naamaan. Penkinlämmitin ainakin toimi hyvin! Jose kohtasi jälleen kerran autot ja yhden traktorin hienosti korvaakaan lotkauttamatta. Toivottavasti Jipusta saadaan samanlainen vielä joskus. Uskalsin ulkoiluttaa kameraakin pakkasesta huolimatta. Kuvailin hevosia hienossa säässä, täytyy julkaista kuvia koneen saavuttua huollosta. 

torstai 16. tammikuuta 2014

Voihan maha.

Monessa blogissa on ollut kuutamoratsastus tai -ajelukuvia. Minäkin kävin Jipun kanssa kuutamokävelyllä eilen. Tämä tosin tapahtui aamulla siihen aikaan, kun olisi pitänyt töihin lähteä, eikä muutenkaan ollut kovin hyvä tunnelma. Varsa oli jättänyt karsinaan heiniä - en tästä vielä huolestunut, koska olin laittanut sille aika paljon syötävää yöksi. Päästäessäni Jipun ulos tallin takaovesta, se lähtee yleensä heti kävelemään eteenpäin, kohti heinäverkkoja. Eilen se jäi oventaa seisoskelemaan ja se oli mielestäni outoa. Lisäksi oli hyvin outoa, että Jippu jäi seisoskelemaan paikallee, kun töihin lähtiessäni menin täyttämään heinäverkkoja heinäkassien kanssa. Yleensä kaikki ovat tunkemassa heinille. Laitoin heinät ja tarkkailin varsaa. Se nyppi heiniä hitaasti. Tässä vaiheessa aloin miettiä ähkyä. Ei muutakuin tallista hakemaan riimu ja naru. Varsa ei olisi millään meinannut lähteä tarhasta, jouduin houkuttelemaan sitä. Tässä kohtaa mietin sitäkin mahdollisuutta, josko sillä olisi joku jalka kipeä, kun muhkuraiseksi jäätyneessä tarhassa ei varmasti muutenkaan ole maailman hauskin liikkua.

Päästiin Jipun kanssa kuun loisteessa meidän pihatielle. Mielestäni varsa käveli normaalisti, tosin se oli jotenkin todella rauhallinen ajatellen, että kävin hakemassa sen ruoka-aikaan ja vein hämärälle tielle kävelemään pelkkä riimu päässä. Ja pienen helpotuksen huokauksen sain aika äkkiä päästää, kun hevoslapsi pysähtyi kakalle! Se oli normaalin näköinen lantakasa, joten tästä päättelin, ettei se oikein ähkyssäkään voi olla. Käveltiin hetki ja mulla alkoi olemaan kiire töihin. Varsa takaisin tarhaan ja menoksi. Ei kovin kivaa lähteä pois kotoa, kun ei voi olla varma mikä toisella oikein oli.

Ehkä se oli syönyt vain yöllä niin paljon, ettei maistunut ja ehkä oli pieniä vatsan väänteitä? Tänään varsan ruokahalu on onneksi ollut normaali ja se on ollut iloinen omaitsensä. 

11.1. Jippu
Lisäksi Jipulla on ollut muutenkin hieman mahaongelmia nyt. Sille ei oikein tunnu sopivan tämän talvinen säilöheinä. Häntä on sotkussa, kun varsan kakka on välillä löysää. Viime talvena tälläistä ei ollut, mutta nyt onkin enemmän valkuaista heinässä. (vaikka sitähän ne varsat tarvitsee) Aikuisilla hevosille ei ongelmia ole ollut. Jipun vatsaa vähän rauhoitti, kun se söi öisin kuivaheinää, mutta se loppui viime viikolla ja ajattelin kokeilla josko se pärjäisi ilman. Pihassa on vielä kolmepaalia säilöä, katsotaan mitä niiden jälkeen? Olen myös pohtinut, että hevosille saattaisi olla hyväksi jokin hiekanpoistokuuri. Ainahan niillä varmasti menee hiekkaa jonkin verran kurkusta alas, kun tuolla tonkivat... Chia-siemeniä on tarkoitus hankkia. Kokemuksia kenelläkään? Saa kertoa. :)


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Kentällä Josen ja Jipun kanssa.

Suuntasimme kentälle tänään pikkupakkasta pelkäämättä (-12c tuntuu luksukselta kura-sadekelin jälkee). Josella oli ratsastaja ja Jippu lähti mukaan tutustuakseen kenttään ja saadakkeen vähän liikuntaa. Kotona hevoset kiipesivät Jipun johdolla hienosti traileriin. Kolme kertaa ollaan nyt treenailtu kyytiin tulemista ja varsa suorastaan juoksee koppiin saadakseen herkkuja. Jose empi hieman, mutta seurasi tytärtään.

Matkalle kentälle sain puhelun, jossa kysyttiin olenko kotona ja onko meidän hevoset tallella. Vastasin, että juuri poistuin kotoa kaksi hevosta kyydissä ja kaksi jäi juuri minuutti-kaksi sitten aitaukseen tyytyväisinä. Kuulemma lentokentällä (pieni harrastus käytössä oleva kenttä) juoksenteli hevonen ja poni vapaana. No onneksi eivät olleet meiltä ainakaan. Toivottavasti omistaja löytää omansa terveinä.  

Taluttelin Josea aluksi, kun se on  "uusissa" paikoissa aina aika pörheänä aluksi (eihän täälläkään ole käyty kuin noin neljä kertaa jo pienen ajan sisällä). Jippu sai olla vapaana kentällä ja se spurttaili välillä. Suurimman osan ajasta se taisi kuitenkin siivota aidan alta kesällisiä heiniä ja muita kuivuneita kasveja pois. Varsa otettiin mukaan, jotta se saisi positiivisia kokemuksia matkustamisesta (lyhyt matka ja mamma mukana) ja liikkuisi hieman vapaasti haluamassaan askellajissa, kun tuo hevosten tarha on niin kökkö, ensin upottava mutainen ja nyt jäisen koppurainen, etteivät hepat kauheasti siellä kirmaile. Lisää lunta kaivattaisiin!
Alku käyntejä. Talutin aluksi.
Jippukin osaa pukitella.
"Äitii, täältä tullaan!"
Rennommin.
Jippu siivoamssa aidan alusia.
Noin tunnin verran kentällä pyörittiin, Jose otti onneksi rauhallisesti Jipun juoksentelut. Aluksi pelkäsin, että tamma saattaisi villiintyä. Kotiin päin lähdettiin Jipun marssiessa taas suoraan koppiin. Josea sai hieman liinan kanssa avustaa, mutta nopeasti sekin saatiin lastattua. 

torstai 9. tammikuuta 2014

Aamuhetkiä.

Aamuisin kampean itseni jo neljän jälkeen talliin. Oikeasti se ei ole kovinkaan vaikeaa, olen enemmän aamuihmisiä muutenkin, silloin saan eniten aikaiseksi. Ihan noin aikaisin en tietysti menisi heppojen unia häiritsemään, ellei töiden takia olisi pakko.

Talliin mennessäni juttelen jo pihalla ääneen jotain, jotta hevoset kuulevat minun olevan tulossa. Menen talliin ensin otsalampun valossa, jonka olen himmentänyt todella pienelle. Sytytän kaksi himmeää valoa ja koitan olla sohimatta hevosia otsalampun valolla päin näköä. Avatessani oven saan tervetulotoivotukseksi vaimeaa tai hieman voimakkaampaa hörinää ja yleensä jostain karsinasta kuuluu piereskelyä. Jippu ja Jose ovat yleensä vielä makuullaan astellessani talliin sisälle ja kampeavat itsensä ylös sytytellessäni valoja. Seuraavaksi jaan kaurat Esterille ja Jipulle. Muut saavat porkkanat. Nappaan heinäkassin ja menen pihalle täyttämään heinäverkkoja. Siellä roikkuu kolme tiheäsilmäistä verkkoa.

Takaisin talliin ja kunnolliset kattovalot päälle. Hevoset ulos. Sateisina päivinä loimitan ne. Silloin harjaan ne kevyesti ennenkuin heitän loimet selkään. Turvettakun on ihan joka paikassa... Tämän jälkeen kerään karsinoista ruoka- ja vesikipot, pesen ne ja täytän ulkona olevan juoma-astian. Karsinan siivous voi alkaa. Jipun karsinan on yleensä sotkuisin, varsa myllää siellä kaiken sekaisin. Josella ja Esterillä on aika siistit karsinat. Popi taasen vuotaa öisin kuin niagaranputous, ainakin isoihin hevosiin verrattuna. Kun hevoset ovat vielä heinäverkkojen kimpussa minulla on yleensä tallin molemmat ovet auki tuulettaakseni siellä. Hevosten tarha on suoraan takaovien takana. Heinät syötyään Jose ja Jippu tulevat yleensä juomaan ja kurkkimaan mitä hääräilen tallissa. Meillä on aamuisin pieni seurusteluhetki, on hiljaista ja rauhallista. Hevoset tulevat ovelle ja minä keskeytän karsinan siivouksen ja menen rapsuttelemaan ja juttelemaan tammuskojen kanssa. Näinä hetkinä aina ajattelen miten ihania hevosia minulla onkaan. <3  Kun on aika jatkaa karsinoiden siivousta vedän ovet kiinni, muuten uteliaat suomenhevoset tulevat perässäni talliin. Lopuksi lakaisen käytävän ja katson että päivän heinäannokset ovat valmiina kasseissa. Sitten sisälle ja aamupalaa syömään. Tälläisiä ovat meidän arkiaamut. 
Ihanat tammat loppukesästä.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Näin on alkanut meidän vuosi.

Tammikuu on jo hyvässä vauhdissa, enkä ole edelleenkään ehtinyt kirjoitella sen enempää. Eli ei ainakaan kovin vahvasti startannut  tämä blogin uusivuosi. :D 

Sen verran piti kirjoittaa vuoden ensimmäisestä päivästä, että hevoset menivät aamulla joskus kahdeksan maissa ulos, kun oli rauhallista, eikä raketteja kukaan tuntunut enää ampuvan. Jose oli kuitenkin aika hermostunut. Kävin aamupäivällä sen kanssa lenkillä, ympäristö oli rauhallinen, hevonen ei. Tallissa Jose seisoo yleensä aivan hiljaa hoitotoimenpiteiden ajan, mutta nyt tamma ei paikallaan juuri seissyt. Päästyämme pihasta pois alkoi sydäntä särkevä hirnunta, jota jatkui jonkin matkaa ja koko lenkin hevonen tuntui olevan enemmän tai vähemmän "valmiustilassa". Takaisin tullessamme Jose jumitti tallin ovella, eikä olisi halunnut tulla sisälle millään. Jouduin houkuttelemaan sitä porkkanoilla. Raukka ilmeisesti kokenut rakettien ampumisen niin, että tallissa oli pelottavaa olla - vaikka heillä oli radio ja valot päällä. Ensi vuonna täytyy muistaa laittaa vielä tollot korviin. Muut hevoset tuntuivat olevan ihan omia itsejään. 

Lauantaina pakkasimme hepat traileriin ja ajoimme tuohon "naapuriin". Esteri toimi kouluratsun tehtävissä kentällä ja minä lähdin Josen kanssa maastoilemaan seuranani Nina ja Harpa. Jose oli aluksi aika pörheänä uusista maisemista, mutta rauhoittui pian. Vastaan tuli autoja ja muutama mopokin, eikä Jose välittänyt niistäkään  mitään. Ihana tamma. Vaikka kyllähän Josen pitäisi jo ikänsä puolesta olla "vanha ja viisas", kun täyttää keväällä 20vuotta. 

Jipun kanssa on harjoitellu traileriin menoa, varsa on kyllä matkustanut muutamia kertoja, mutta koppiin meneminen on tapahtunut vaihtelevalla menestyksellä. Nyt se käveli suoraan kyytiin, kun näytin sille, että minulla on porkkanaa kädessä. Se sai myös ottaa ämpäristä suullisen kauraa, kun oli kävellyt perille saakka. Ensimmäisissä harjoituksissa väliseinä oli levitettynä, mutta tänään kun kävimme taas kurkkaamassa koppiin, oli seinä paikallaan ja minä menin seinän toiselta puolelta ja varsa toiselta. Ihan hienosti sujuu! Ainut ongelma on, että kun Jippu on saanut haukata kauraa ämpäristä, kuuluisi sen mielestä peruuttaa heti ulos. Tätä täytyy treenata ja edetä harjoituksissa niin, että laittaa takapuomin ja sillan jossakin vaiheessa pikkuhiljaa kiinni. Alku näyttää ainakin lupaavalta, kun varsa tuntuu tulevan herkkujen perässä mihin vain.

Myös varustehuoneessa on puhallelleet uudet tuulet vuoden vaihteen myötä! Siellä on ennen ollut avohyllyjä ja pöydät täynnä tavaraa. (=eli siis hyvin ahtaan ja epäsiistin näköistä). Nyt olen saanut sinne kaksi kaappia, kumpikin kaksiosainen. Tavarat ovat saaneet sieltä uudet paikat ja muutamasta avohyllystä ja yhdestä pöydästä on vihdoin päästy eroon.

Näin on alkanut meidän vuosi täällä. Toivotaan, että hevoset pysyvät yhtä terveinä, kuin vuonna 2013 olivat! Tuntuu hurjalta, että Jippukin tulee jo 2-vuotiaaksi! 


8.12.13 Pieni väläystalvesta, kun lunta.
Jippu ihmettelemässä traktoria.

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uusi vuosi 2014!

Ajattelin kirjoittaa pienen muistelun viime vuodesta. Piti tehdä se jo eilen, mutta en sitten ehtinytkään enää töiden jälkeen, kun piti ottaa hevoset sisälle ennen rakettien ampumista ja sitten odotella vieraiden saapumista. Mutta nyt tässä muutama kuvanen:

Alku vuodesta oli reilusti lunta. Pellolle pääsi ratsastamaan. Tässä siskoni
Josen selässä ja minä liinan päässä. 

Lunta riitti vielä huhtikuussakin. Jippu ja Popi olivat kahdestaan, kun varsaa
vieroitettiin emästään.

Loppu talvesta Josella oli vielä pitkät jouhet.
Keväällä se pudotti ison osan harjastaan.

Kesällä Jose ja Popi pääsivät laitumeen nauttimaan ruohosta,
ja minä pääsin nauttimaan mahtavista maastoista.

Jippu vietti kesää toisaalla kesäkaverien kanssa.

Syksyn tullen hevoset tulivat takaisin kotiin ja sänkipellolla päästiin liikkumaan.

Lokakuussa saimme uuden asukkaan talliin ja monta uutta tallikaveria.
Vuoteen on siis mahtunut varsan vieroitusta ja sen koulutusta. Talvella oli upeat hanget ja hevosten kanssa oli mukava kahlailla lumessa. Keväällä meille tuli Ralli-tamma, joka asusteli täällä muutaman kuukauden. Kesällä hevoset viettivät rentoa laidun elämää, jolloin minullakin oli hieman "omaa aikaa", kun hepat olivat poissa kotoa. Kävin kyllä päivittäin niitä moikkaamassa. Loppukesästä liikuttiin iloisesti sänkipellolla kaikkien kanssa ja totuteltiin taas kotielämään pikkuhiljaa. Lokakuussa meille muutti Esteri-tamma ja saimme mukavia ihmisiä tallikavereiksi. Syksystä jouluun onkin ollut "ikuista syksyä", eli sadetta, myrskyä ja kuraa, eli aika masentavaa aikaa. Toivon mukaan nyt koittaisi paremmat ilmat uuden vuoden myötä! Blogi on ollut nyt vuoden pystyssä, kirjoittanut en ole niin paljon kuin aluksi kuvittelin ja halusin, mutta ehkä saan paremman spurtin kirjoittamiseen tänä vuonna! ;)

                                                  
                                                   Hauskaa uutta vuotta 2014 kaikille!