sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Ei hyvää ilman pahaa...

Pitää taas vaan todeta, että kyllä noi omat eläimensä tuntee. Eilen oli lapsemme ristiäisjuhlapäivä ja aamu meni valmisteluissa. Juhlat olivat seurakunnan tiloissa ja hevoset tietysti ruokittiin juuri ennenkuin poistuimme kotoa. Mieheni kävi heinät jakamassa ja minä vilkaisin hevosia ikkunasta, kiinnitin huomiota Jippuun, joka liikkui mielestäni hitusen oudosti. Ajateltiin, että se vain varoi niin paljon, koska oli todella jäistä kaiken lumen taas sulattua pois vesisateessa.

Kun alkuillasta tulimme takaisin kotiin ja menin hevosia ruokkimaan totesin tammaneidin olevan kolmijalkainen. Eli kyllä se jo aamulla oli satuttanut itsensä... Toinen etujalka oli melkein poissa pelistä. Pikaisilla silmäyksillä jalassa ei mitään näkynyt päälle päin. Ei lämmin eikä turvoksissa. Ei kuumetta ja ruokahalu normaali. Ainut huomio mitä tein oli että kavio oli lämpimäntuntuinen ja pulssi tuntui vuohisessa. Epäilyt suuntautuivat siis kavioon...
Haude.
Aamulla tilanne oli täysin sama. Jippu jäi talliin muiden mennessä ulos. Jose seisoskeli melkein koko päivän samassa paikassa tarhassa, kuin odottaen koska Jippu tulisi ulos. Jipulle tein hauteen kavioon ja laittelin aamupäivällä heti kun kehtasin viestiä kengittäjälle, josko voisi tulla kaviota vilkaisemaan.

Jippu yllätti positiivisesti. Se oli aivan rauhallinen ollessaan yksin tallissa. Esim. Josea en voisi kuvitella jättäväni talliin ilman hevoskaveria. Jippu otti rennosti, kävin välillä tarkistelemassa sen vointia ja antamassa heinää. Välillä se makoili, välillä seisoskeli. Ei hirnunut, rampannut tai muutakaan levotonta. Iltapäivällä sain hankittua sille kipulääkettä. Ja kengittäjä vihdoin vastaili, että voi tulla vielä iltapäivän aikana. 
Joulukuinen Jippu.
Kengittäjä tuli ja kaviota tutkiskeltiin tarkemmin. Olin jo itse todennut, että pohjassa oli ulkoreunalla röpelöistä lähellä valkoviivaa. No sieltä paljastui "onkalo", joka jatkui syvälle kohti ruununrajaa. Samanmoisia on ollut välillä Popilla. Kavion reunaa avattiin ja onkalosta tuli mustaa möhnää, kai se sitte mätää oli. Laitoin uuden hauteen kavioon. Katsotaan miltä se huomenna vaikuttaa, jos ei hyvältä niin sitten alan soittelemaan klinikalta aikaa...

Mietin jo, että onko maaperässä jotain vikaa vai ruokinko näitä niin väärin, vai mikä tässä mättää kun kenelläkään ei tunnu kaviot kestävän?! Pitäisikö Jipulle hankkia tossut etujalkoihin, kun en millään haluaisi sille ekoiksi kengiksi laitattaa hokkikenkiä? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti