torstai 30. huhtikuuta 2015

"Mä en ala..."

Otsikko kuvastaa hyvin eilisiä tunnelmia ja oikeastaan jo edellispäiväisiä. Katselin Jippua tarhassa ja mielestäni sen liikkumisessa oli jotain outoa. Ihan kuin se olisi varonut jotain jalkaa... Toissa iltana oli tarkoitus vähän juoksuttaa sitä ja katsoa paremmin - eipä tarvinnut sillä tarhasta löytyi kolmijalkainen varsa. Hiivatti. Sama etujalka, jossa oli se kaviopaise tammikuussa. Lähemmän tarkastelun jälkeen kohtakin oli luultavimmin sama, kavion pohjassa oli ihme röpelöä samassa kohdassa kuin viimeksi. 

Eilen sain sitten kengittäjän paikalle ja hankin Jipulle kipulääkkeet. Kengittäjä otti puukolla hieman kavionpohjasta, siitä missä röpelö oli ja tadaa Jipulla vaihtui totaalisesti ilme silmissä ja se meinasi singahtaa maatakiertävälle radalle. Vaiva kohta oli siis ilmiselvä! Tamma oli eilisen päivän sisällä, tiistai-illasta lähtien sillä on ollut betadinehaude. Tänäänkin se jäi sisälle ja aamulla väkertelin uutta haudetta, koska edellinen löytyi karsinan kuivikkeiden joukosta. Ei ihme, että oli lähtenyt pois, sellaisia rodeoloikkia Jippu esitti karsinassaan mennessäni talliin tänä aamuna. Huoh, haude ja kipulääke + kengittäjän puukko taisivat auttaa ainakin jossain määrin, kun enää ei olla köyhiä, eikä kipeitä. Pidän haudetta kuitenkin varmaan ainakin huomisen vielä. Sen jälkeen vaan suojapintelöinti/teippaus viritys ja soft-ride töppönen jalkaan ja sairastarhaan ulos. 
Eilen.
Välillä iskee nuo fiilikset, ettei tästä tule mitään! Minulla on täällä kaksi seniorimummohevosta (tai Popihan on poni, mutta...) ja yksi nuori, joka on "tulevaisuuden toivoni", mutta se sairastaa vähän väliä. Pitäisikö se jo kengittää? Auttaisiko se näihin vaivoihin? Kengittäjä epäili, että edellinen paise on päässyt jotenkin koteloitumaan(?) ja alkanut muhia uudelleen. Siihen tuskin tietenkään rautakenkä auta, mutta suojaisiko kengitys kavionpohjia, ettei paiseita tulisi niin helposti? Kuitenkin Jippu sai klinikalta kehuja hyvistä vaihvoista kavioista, mutta juuri nyt ei tunnu siltä, että sillä sellaiset olisi.

Ja vaikka iskee olo, että "mä en ala...", niin pakkohan se vaan on, ei näitä mussukoita voi tietenkään hoitamatta jättää ja huomenna on toivottavasti jo päivä parempi! Toivossa on ainakin hyvä elää... Vai miten se meni? Toivon kovasti, että Jippu on parin viikon päästä kunnossa, kun pitäisi näyttelyihin lähteä.

Tänään on muuten kyseisen mussukka prinsessan 3-vuotis syntymäpäivä! Harmi, että se joutuu viettämään sitä tallissa. Aika menee aika nopeasti! Kun Jippu syntyi mietin, että menee niiiiiiin kauan ennenkuin sillä voi alkaa ratsastaa jne... Ja nyt se on jo 3v! <3
30.4.2012 Jippu alle tunnin vanhana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti