maanantai 27. heinäkuuta 2015

Sudet tappoivat shetlanninponin.

Meidän Popi on onneksi kunnossa, mutta ihan tässä lähellä noin kolmen kilometrin päässä tästä oli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä hävinnyt shetlanninponi ori laitumesta. Koko päivän omistajat sitä etsivät ja lopulta iltapäivällä se löytyi aika läheltäkin kuolleena. Ponin peräpää oli syöty. Ori oli syöty elävältä. Näin kuvan kuolleesta ponista ja se oli aika lohduton näky. Paikalla oli erikokoisia suden jälkiä, joten epäilynä on että susiemo on opettanut pentujaan metsästämään. 

Koko juttu on mielestäni todella surullinen. Itselläni ei oikeastaan ole mitään susia vastaan, mutta täällä uutisoidaan jatkuvasti susista, jotka eivät paljoa ihmistä pelkää. Tulevat tuolla teillä lenkkeilijöitä vastaan "muina susina"... Peurojahan täällä on pilvinpimein, joten olen ajatellut, että niistä riittää susille kyllä ruokaa. No toisin nyt kuitenkin kävi. Saaliiksi joutunut poni oli ravikilpailukuntoinen ja laidunsi toisen orin kanssa samalla laitumella. Voin vain kuvitella omistajien tunnelmia ponin löytymisen jälkeen, kun sitä koko päivä oli ympäri kyliä haettu.

Omat hevoset otin talliin yöksi ja otan varmaan joka yö tästä eteenpäin. Tai ainakin jonkun aikaa, toisaalta käyvätkö sudet isojen suomenhevosten kimppuun, en osaa sitä sanoa, mutta erottavat laumasta nopeasti heikoimmat ja pienemmät yksilöt. Eli vaikka Jose ja Jippu voisivat ulkoilla, niin entäs poni? Olen niin kuvitellut, ettei hevosilla ole hätää susien takia, mutta eilisen tapahtumat on saaneet kyllä ajatukset sekaisin. 


torstai 16. heinäkuuta 2015

Kengitys ja Jippu satuloituna.

Maanantaina meillä kävi kengittäjä vuolemassa Jipun ja Popin kaviot. Jose kengitettiin ja se sai etujalkoihinsa rengaskengät, joita klinikalta sille suositeltiin. Toivottavasti tämä helpottaa sen oloa. Edelleenkään se ei liiku mielestäni puhtaasti, mutta kavioruston luutuman murtuman paraneminen on hidasta, joten otetaan rauhassa. Lisäksi toivotaan Jose polkaise kenkiä irti...
Josen rengaskenkä
Jippukin pääsi taas harjoittamaan mukavasti alkanutta ratsun uraansa, siskoni kiipesi sen selkään kahtena päivänä. Ensimmäisella kerralla kokeiltiin ja muisteltiin vähän aiemmin opittua ja varmisteltiin, ettei varsaa jännitä ja toisella kerralla laitettiin sille suitset ohjineen päähän. Herkkuja saa, kun tekee oikein ja siitäkös Jippu on innoissaan. Edelleen olen taluttanut koko ajan varmuuden vuoksi. Harjoitukset teimme tarhassa, siellä varsa on rennoimmillaan ja Jose ja Popi omalla rauhallisella käytöksellään vakuuttavat, että nää jutut on ihan okei.
Muistutellaan Jippua, että mitä tässä aiotaan tehdä.

Vakavaa touhua. 

Joseakin vähän kiinnostaisi tuo vyölaukku, jossa on herkkuja.
 Sitten muutamia kuvia tältä viikolta;
Jippu päiväheinillä.

Popi samoissa puuhissa.

Jose

Yhteinen juomahetki.

"Olisiko tässä kipossa kuitenkin parempaa?"

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Muruset jälleen kotipihassa.

Hain hevoset eilen kotiin laitumelta. Ne olivat syöneet laitumen aika tyhjäksi tämän vajaan neljän viikon aikana. Kotiin matkustettiin niin, että Jippu sai matkata ensin ja odottaa tallissa karsinassaan sen aikaa, kun haettiin Jose ja Popi. Onni on hevonen, joka on yksin rauhassa. Josea ei voisi kuvitellakkaan tuovansa yksin ja jättävänsä talliin odottamaan. Se hermoilisi kuitenkin.

Pollet taitaa joutua pienelle laihdutuskuurille? Ovat pyöreän näköisiä kaikki. Päästin ne tarhaan ja ne kävelivät tietävän näköisinä minilaitumen portille. 
Maanantaina meille on tulossa kengittäjä. Joselle toivon mukaan laitetaan rengaskengät etujalkoihin, joita klinikalta suositeltiin sille seuraavaan kengitykseen. Siskoni on tulossa meillepäin ensi viikolla, joten Jipulle voisi taas sovitella satulaa selkään ja sopivan mielentilan vallitessa kiivetä kyytiin, kun kerran apuvoimia on paikalla.