tiistai 25. elokuuta 2015

Uusi perheenjäsen

Meille muutti reilu viikko sitten hovawart tyttönen nimeltänsä Gini. Koiruuden kuvia ja elämää tulee tänne blogiin hevostelun vastapainoksi. Gini on suloinen pikku naskalihammas, joka tykkää leikkiä ja rakastaa ruokaa. Pentunen nukkuu vielä paljon, mutta hereillä ollessaan on tosi reipas.
Lapset päiväunilla

Ihan kuin olisi jo syksy

Gini ja yksi sen lempparileluista.
Hevosten kanssa ei ole tapahtunut mitään ihmeenpiä. Takaiskuja, jos nyt niistä viitsii edes kirjoittaa. Jippu onnistui polkaisemaan etujalkansa kannalle kunnon haavan muutama päivä sitten. Toivonmukaan se ei ala tulehtua tai aiheuta mitään impparia jalkaan, koska sitten menee sänkkäripelto ratsastelut taas ohi. Meidän vieressä oli jo eilen yhdellä pellolla puimuri, että lähtölaskenta pellolle pääsemiseen on alkanut. Tosin sadekkin voi pilata kaiken, kun loppuviikoksi vettä lupailtiin. 

Siskoni oli meillä käymässä ja hän pääsi toki Jipun selkään. Kävimme pihatiellä tepsuttelemassa. Jippu köpötti rauhallisesti. Kokeilimme myös ohjasajaa sitä toisena iltana, mutta valjaat päällä se käyttäytyi kuin eri hevonen. Eli oli levoton, eikä olisi halunnut päästää ihmistä ohjat kädessä taakseen. Ihan kiva, hienosti meni viime syksyinen koulutus... No saimme lopulta herkkujen avulla sen lahjottua niin että päästiin pieni kävely myös ohjasajaen.

Isot pollet käy vielä nyppimässä vihreää pari kertaa päivässä, poni elelee kuivalla heinällä. Jipulla olen käyttänyt nyt jonkin verran hyönteisloimea, varsa on hinkannut häntäänsä ja välillä kaulaansa karsinassa. Poltiaisia on ihan hirveästi varsinkin niihin aikoihin, kun otan hevosia talliin ja laitan ulos.
Jippu nyppimässä viimesiä vihreitä.

2 kommenttia:

  1. Oi että! Kyllä jokaisella kaviolaumalla pitää olla oma tassupaimen :)
    -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tästä on haaveiltu pitkään. :) Vielä hevoset on aika jännittäviä, ponia uskaltaa haistella lähempääkin. Onhan se hyvikin ettei ihan jalkoihin mene. :)

      Poista