perjantai 24. kesäkuuta 2016

Ohjasajoa pitkästä aikaa.

Keskiviikkona minun oli tarkoitus kiivetä Jipun selkään, mutta päiväsaikaan oli paarmoja ja Jippu oli aika levoton, joten en sitten oman turvallisuuden takia satulaan noussut. Tyydyin vain juoksuttamaan Jipun, ensin hieman liinassa ja lopuksi vapaana kentällä. 

Eilen pääsin illalla hevosten luo ilman lasta. Nappasin kotoa valjaat mukaan, ajatuksissa kokeilla mitä mieltä Jippu on ohjasajosta. Sehän oli 2-vuotissyksyllä "koulutuksessa", josta ei ollut mitään iloa, vaan päinvastoin. Vein ohjasajossa asiallisesti toimivan varsan koulutukseen ja sain takaisin hevosen, joka jännittyy jo pelkät valjaat nähdessään.

Nytkin ilme muuttui hyvin epäluuloiseksi kun silat laskettiin selkään. Jippu on useimmiten kentällä vapaana harjauksen ja varustuksen ajan, naruriimu päässä, köysi maassa tai köyden pää minun kädessä. Haluaisin opettaa tamman semmoiseksi, että se osaa ja malttaa seistä aloillaan hoitotoimien ajan. Silojen mahavyötä kiinnittäessä Jippu loikkasi jonkun kenguruloikan jännittyneenä eteenpäin, mutta ei kuitenkaan lähtenyt paikalta. Häntäremmin otin lopulta kokonaan pois, koska sen laittaminen sai koko hevosen sen oloiseksi, että pian se sinkoaa maatakiertävälle radalle. Se on muistaakseni ollut pari-kolme kertaa valjaissa "koulutuksen" jälkeen.
 
Alkuun meno olikin aika kangertelua ja mutkittelua. Jippu ei olisi yhtään tykännyt, että kävelen sen perässä. Se koitti kääntyä minua kohti ja kentällä oli myös yksi kulma, jossa vaani varmasti leijona, koska sinne ei voinut mennä lähellekkään. Pikkuhiljaa Jippu kuitenkin rentoutui hieman ja loppua kohti homma alkoi sujuakkin ihan mukavasti. Ehkä ohjasajo otetaan taas mukaan meidän puuhiin pikkuhiljaa, jotta Jippu huomaa, ettei siinä ole mitään vaarallista. Kuvat minusta ja Jipusta nappasi Nina puhelimellaan. 
Kuskiakin jo naurattaa.


Näihin kuviin ja tunnelmiin...

Rauhallista ja mukavaa Juhannusta kaikille! 

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Mä ratsastin, mä ratsastin!

Eilen pääsin pitkästä aikaa kapuamaan Jipun satulaan! Juoksutin sitä ensin hieman satula selässä kentällä. Se on alkanut hieman ymmärtää ympyrällä juoksutusta, mutta kehua sitä ei edelleenkään voi ääneen, koska sen se tulkitsee kutsuna ympyrän keskelle. Tamma oli rauhallisen oloinen, eli ei muuta kuin kyytiin. Meillä oli aluksi taluttaja varmuuden vuoksi. Jarrut ja ratti toimivat kuitenkin ihan hyvin, joten loput kierrokset mentiin ilman taluttajaa. Tästä se pikkuhiljaa toivottavasti lähtee! Tarttis vaan mennä itse ratsastustunnille, istuntani on varmaan aivan hirveä. Niin vähän tullut ratsastettua viime vuosina...

Istunta :S
 Sain ratsastaa myös Ninan Stellalla. Se on Jipun kanssa saman ikäinen ja oli tänä keväänä ratsukoulutuksessa. Se meni melkein kuin vanha tekijä jo. Kaikki tämän kirjoituksen kuvat ovat muuten Ninan ottamia. 
Stellan kanssa.
Jippu kauneusunilla tänä aamuna.

perjantai 17. kesäkuuta 2016

5.6. hevoset isolle laitumelle.

Sunnuntaina 5.6. hevoset pääsivät isolle laitumelle noin kolmenkilometrin päähän kotoamme. Laidunta kiertää susiaita, joten uskaltaa ponikin siellä laiduntaa. Viime kesänä tässä lähellähän joutui yksi poni suden suuhun. Tässä pieni kuvapläjäys laitumelle laskusta, harmikseni en tajunnut vaihtaa kameraan pidempää putkea, joten rajasin kuvia koneella sen mitä kehtasin. Laitumella on myös pieni kaksiovinen mökki, jossa Jippu on ennenkin lomaillut, se menee mökkiin kuin vanhatekijä oviliuskojen välistä, Jose ja Popi eivät vielä oikein ole mökistä innostuneet.

Ensin vähän juostiin, Jippu edellä Jose perässä, 
Sitten tutustuttiin laidun naapureihin.

Ja juostiin vähän lisää...

Jipulla heinänkorret suupielessä

Popi keskittyi syömiseen enimmäkseen.

Popilla oli tuona päivänä vielä reilusti talvikarvaa jäljellä.

Josekin malttoi hieman maistaa ruohoa.

Jippunen

Stellaa kiinnostaa laidunnaapurit.

Ja taas juostaan...