maanantai 22. elokuuta 2016

Jippuse lähti kouluun.

Jippu matkasi viikonloppuna ratsuttajan luokse joksikin aikaa. Onpas jännää, toivottavasti heillä kemiat kohtaa ja Jippu saa rutiinia ratsastukseen ja oppii uutta. Minulla on ainakin odotuksen korkealla! Ikävähän sitä tulee, mutta äkkiä se aika kuitenkin menee.

Traileriin hankkimani kamera oli testiajossa Jipun vientireissulla, hyvin toimii ja näkyy! Kamala, pitäs tietäkin katsoa, kun ajaa! Hevosta oli mielenkiintoista seurata, ehkä tässä oppii samalla hevosen kuljettamisesta, kun näkee miten se reagoi mutkissa, vastaan tulevaan / ohittavaan liikenteeseen ja muuhun. Jippu ainakin matkustaa rauhallisesti maisemia ikkunasta seuraillen. 


Sinne se jäi, kouluun.
Ps. Viikonlopun aikana hevostarhaan muodostui tälläinen laatta (kiitos mukana olleille avusta!) Hieman loppui sementtiaineet kesken, piti oikaista yksi kulma, mutta se tuskin tulee käyttöä haittaamaan...

maanantai 15. elokuuta 2016

Uusi varusteita ja suunnitelmia

Olen ollut shoppailemassa Suomenratsutarvikkeessa; Jippu sai uuden satulavyön. Repäisin ja ostin 12vuotta vanhan suoran kangasvyön tilalle wintecin cair-vyön, jossa on ilmapaneli. Sen pitäisi olla mukava hevoselle. Lisäksi vyö on 10cm pidempi kuin vanha ja huomattavasti helpompi laittaa kiinni. Jipulle on tuota mahaa hieman kesän aikana tullut, kröhöm... Elätän yhä toivoa, että vatsassa on vain ilmaa, koska usein liikkuessaan, varsinkin ratsastaessa Jippu piereskelee aika paljon. 

Pyörähdin myös hööksin alemyyntejä penkomassa. Löysin ratsastushousut alle neljällä kympillä. Täysi heräteostos, mutta en voinut niitä sinnekkään jättää! Mukaan tarttui kiva siro heijastinliivi ja ulkoiluhousut, joita varten kyseiseen putiikkin menin. 

Biltemasta kävin hakemassa peruutuskameran, josta on tarkoitus asentaa vihdoin viimein traileriin sisäkamera, jotta näkee mitä hepat touhuaa kopissa. Enhän tätäkään suunnitellut kuin vasta pari vuotta...

Hain myös kaverilta nahkariimun, jonka hän ystävävällisesti kävi kuninkuusravien sunnuntaipäivänä k-maatalouden osastolta noutamassa minulle. Voitin nimittäin kisassa, jossa piti arvata heinäpussissa olevien korvapallojen määrä. Vastaus meni yhdellä huti oikeasta lukemasta, pisteet miehelleni hyvästä arvauksesta! Riimu on Veljekset Wahlsteinin mallistosta, lisäksi siihen kuului nahkainen riimunvarsi ketjulla ja lampaankarvapehmusteet. Harmillisesti riimu on kokoa full ja menee Jipun päähän juuri ja juuri ilman pehmusteita. Laitan sen siis jemmaan jotain pienipäisempää yksilöä varten. 

 Viime viikon aikana kerkesi myös tulla muutoksia moneen suunnitelmaan, yksi niistä on se, että Jipun olisi tarkoitus matkata ensi sunnuntaina noin kuukaudeksi ratsuttajalle. Olen tästä hyvinkin innoissani ja odotukset on korkealla. Toivottavasti heillä kemiat kohtaa. Jippu yllättää aina välillä olemalla erittäin herkkä. Esimerksi kun eilen ratsastin ensikerran uuden satulavyön kanssa (lisäksi satulassa oli asteen leveämpi kaari, kuin ennen), niin Jippu ei tiennyt pitäisikö loikkia vauhdilla vai seistä paikoillaan kaviot maahan juurtuneena. Kun alkujärkytyksestä selvittiin se rentoutui kivasti ja muutamat raviaskeleetkin kokeiltiin. Ollaan niin jäljessä näissä touhuissa moneen muuhun 4veehen verraten, mutta perässä tullaan meidän vauhtia. 

Yksi isompikin hankinta on tullut tehtyä hevosten hyvinvoinnin eteen, mutta esittelen sen sitten myöhemmin. Sen verran paljastan, että tämän kunniaksi hevostarhaan pitäisi valaa betonilaatta. Ja että hieman kiire on! Syksy tuntuu muutenkin olevan kiireistä aikaa, kuivikkeita pitäisi hakea, samaten heinää ennen hevosten kotiin paluuta. Lantalava odottaa vielä tyhjentämistä ja varustehuone on kuin pommin jäljiltä. Lisäksi haluaisin karsinoihin jonkin sortin heinäautomaatit ja facebookin talliniksit-ryhmässä on ollut ihan yksinkertaisen oloisia tee se itse-rakennelmia, joista voisi jalostaa itselleen sopivan version. Saattaapa myös olla, että syksyn aikana laumaan tulee yksi jäsen lisää. 

Ilmamaha vai saakohan se varsan?
Kuvat 12.8. iltahämärissä. Laitumella alkaa näyttää loppukesältä, onneksi uutta ruohoa kasvaa vielä kuivahtaneen juurella. Lisäksi hepat saivat käyttöönsä uuden lohkon, joka niitettiin aiemmin. Kyllä heidän vielä kelpaa. Vaikka säät muuttuivatkin jo aika syksyisiksi.

tiistai 9. elokuuta 2016

Puhdas talli ja pala maastovaellukselta

Sunnuntaina saimme vihdoin viimein tallin pestyä. Aloitimme urakan jo aiemmin, mutta se jäi kesken. Jippu varsinkin on aikamoinen seinille kakkija, joten talli oli kipeästi pesun tarpeessa. Viime kesänä koitin pestä harjalla kera saippuaämpärin, mutta eihän siinä mennyt kuin hermot, joten nyt otin surutta painepesurin esille. Harmi vaan, että se kuka on tehnyt talliin 2000-luvulla uuden lattian, ei ole huomioinut sitä että tallia olisi joskus kiva pestä, vaan käytävällä oleva viemäri on varmaan lattian korkein kohta... Lasta, lapio ja ämpäri ovat siis tämän tallin pesussa ehdottomia apuvälineitä, kun vettä saa äyskäröidä pois lattialta. 
Jipun karsinan seinää...

Tuli siitä hieman parempi. 

Lattiakaivo on tuolla ämpärin vieressä.
 Pesin myös ikkunat, niitä en tainnut viime syksynä edes pestä. Nyt näkee taas vähän aikaa ulos ja on valoisampaa sisällä. Kunhan hevoset tulevat kotiin on ihanaa (ja toisaalta kamalaa) laittaa uudet kuivikkeet karsinoihin. Turve sotkee tallia varmaan eniten, mutta se on meille halvin kuivike ja mielestäni myös imukykyisin, eikä pissit haise aamuisin.
Aiheesta toiseen:
Viime viikon vietimme Kittilässä Levillä mökillä. En ole aiemmin ollut lapissa kesällä, joten oli kivaa lähteä katsomaan luontoa, kun se ei ole lumipeitteen alla. 

Loman aikana minä hauskuutin itseäni islanninhevosvaelluksella. Retki kesti kaksi tuntia. Olen kerran aiemminkin ollut ratsastamassa näillä Saagan tallin issikoilla, tosin aikaisempi kerta oli talvella ja lähes -30c pakkasessa. Oli hieman jännittävää ja toisaalta myös mahtavaa lähteä retkelle 4-vuotiaalla Mestur-ruunalla. Herra meni kyllä tosi mallikkaasti, vesilätäköt hieman inhottivat heppaa, mutta niistäkin selvittiin. Opas otti meistä muutaman kuvan, joista olen iloinen. Hauskaa saada muutama muisto retkeltä, kovin paljoa ei omaa puhelinta tullut näin nuoren hevosen selässä kaiveltua taskusta.
Meitä oli kolme oppaan lisäksi. 

Kätkä tunturi näkyy meidän takana.

Psst. 
Eräs tuttu sai minut houkuteltua mukaan (ei tavinnut paljon houkutella) lähes 5tunnin vaellukselle Baldurin islanninhevostallille syyskuussa. 
Odotan jo innolla!

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kuvia kuninkuusraveista Turusta.

Kuninkuusravit olivat meidän "lähiradalla" tänä vuonna, joten täytyihän sinne lähteä katsomaan. Olimme paikalla lauantaina, sää suosi ja tunnelma oli hyvä. Toivottavasti hevosten nimet menevät oikein, kun niitä näin viikon kuluttua koitan käsiohjelmasta tulkata.
Monte-lähdö, nro1 Iranpepi ja nro2 Vihin Valtti selässään meidän Popin omistaja.

Pietros
Kunkkari yleisöä
Costello
Saaga S
Hissun Virva
Pörnä-Tyttö


Lauantain kuningatar I-osamatkan voittaja Saaga S.

Camri

Elias Intomieli