tiistai 20. syyskuuta 2016

Laatan käyttötarkoitus...

Hevostarhaan valetun laatan tehtävä liittyy ruokintaan, laatta on nimittäin alustana ruokinta-automaatille. Aparaatti on nimeltänsä Nero Feeder ja se on suomalainen keksintö. 
Kuninkuusraveissa näin Nerofeederin ensimmäisen kerran, se kiinnosti minua heti. Hinnan kuultuani ensimmäinen ajatus oli, että siihen tössäsi tämä. Ajatus jäi kytemään kuitenkin päähän, kuinka kätevä laite tuo olisikaan, meillä kun ei aina olla niin säännöllisesti kotona hevosia ruokkimassa. Ja joskus olisi kiva lähteä johonkin reissuun pariksi päiväksi, eikä oikein kehtaa ketään vaivata käymään meillä neljästi päivässä ruokkimassa hevosia. 
Niin siinä sitten kävi, että viime viikolla kyseinen laite saapui meille. Se tosin ei ole vielä ollut käytössä, koska oli saanut hieman osumaa kiitolinjan kyydissä (murr...) ja odottaa vielä korjausta. 
Tämä täytyy korjata ennenkuin päästän hevosia tekemään lähempää tuttavuutta aparaatin kanssa.
Laiteessa on kummallakin puolella kolme hyllyä, joille heinät (ja mahdolliset väkirehut) asetettaan. Aparaattiin asetetaan kolme kellonaikaa, joiden mukaan hyllyt putoavat alas ja heinä valuu hevosten saataville. Hyllyt ovat isot ja niille mahtuu paljon heinää. Heinät voi pudottaa myös puhelinsovelluksen avulla. Laite toimii akkuvirralla. Laturi täytyy myös hankkia, ennen kuin automaattia alan käyttää.

Senkään puolesta automaatin käyttöönotolla ei ole kiire, kun meillä on täällä kuitenkin tällä hetkellä kolme isoa hevosta, jotka eivät kaikki ruokaile toistensa kanssa samoilta kasoilta ja vielä poni, joka ei syö kuin yhden hevosen kanssa samalta kasalta ja automaatti pudottaa vain kaksi kasaa. Tilannehan on kuitenkin se, että talven tullen hevosmäärä vähenee yhdellä, jolloin automaatin pudottamat kaksi kasaa riittävät hyvin.
Kaksi kolmesta hyllystä alhaalla.
Tämä ei ollut maksettu mainos, 
käyttökokemuksia (hyvät, kuin myös mahdolliset ei hyvät) tulen kertomaan, kun niitä on.

Popin kaviokuulumiset

Popilla on kai aina ollut "huonot" kaviot. Niissä on irtoseinämäisyyttä, tai ainakin kavion ulkokuori ja sisäosa irtaantuvat toisistaan kavion pohjassa ja väliin menee hiekkaa, kiviä ja muuta kuraa. Kun maa-aines tunkeutuu tarpeeksi syvälle kavioon, alkaa poni arkoa tai ontua kunnolla kavioitaan. Kengät etujaloissa se on pärjällyt ihan hyvin, kun kenkä suojaa juuri sitä ongelmakohtaa. Kuitenkin välillä harmittaa, ettei tuollainen eläkemuori voi olla ilman kenkiä. Minullahan on sille bootsit, joiden kanssa voidaan lenkeillä käydä, jos sille päälle satutaan. 
Vasen etukavio ennen vuolua, tumma kohta reunassa sormenpääni kohdalla on huono kohta.
Vasen etunen vuolun jälkeen. Tuo vaalea on artimud-ainetta.
Ostin keväällä Wammalan tilalta ajastinkello-portin avaajan ja samalla oli puhetta Popin kavioista. Varusteiden ja tarvikkeiden myynnin lisäksi Terhi vuolee kengättömiä hevosia. Hän vinkkasi jo keväällä, että häneltä voisi löytyä ponille apua kaviopulmiin. Ajatus oli mielessäni hautunut jo jonkin aikaa pyytää hänet vuolemaan Popi ja kertomaan oma näkemyksensä kavioista. Pari viikkoa sitten näin tapahtui:

Terhin mukaan Popin kavioissa on valkoviivantautia, joka on ilmeisesti aika kiistelty aihe, että onko tautia olemassa Suomessa vai ei. Noh, oli tai ei, nyt otetaan kuitenkin nämä uudet konstit testiin. Popin kaviot vuoltiin ja huonot kohdat "kaiveltiin" puhtaiksi ja niihin laitettiin artimud-ainetta, joka täytti kolot. Lisäksi suihkutan kavion pohjiin päivittäin stronghorn-suihketta, joka pitäisi vahvistaa pohjaa. 
Takakaviot valmiina.
Kokeillaa nyt onko tästä apua. Iloinen yllätys on, jos vuolulla ja aineilla saadaan kavio-ongelmat hallintaan. Minulla ei juurikaan ole kokemusta kengättömien hevosten vuolusta, saati vuolijoista (jotka eivät siis kengitä lainkaan). Ja vielä vähemmän kokemusta on näistä kavionhoitoaineista. Pidin myös kovasti Terhin rauhallisesta tyylistä, kun hän oli polvillaan lattialla, jotta Popi sai pitää jalkaansa sopivassa asenossa. Muutaman viikon kuluttua on tarkastus käynnin aika.

tiistai 6. syyskuuta 2016

Muutama kuva Suomenratsujen kuninkaallisista.

Suomenratsujen kuninkaalliset olivat tänä vuonna 1.-4.9. Ypäjällä. Kävin lauantaina seuraamassa hienoja hevosia, muutama kuvakin jäi kameraan. On ne vaan upeita, niin nuoret kuin jo kokeneetkin putet. 








maanantai 5. syyskuuta 2016

Hevosten uusi kaveri.


Laumamme sai vahvistusta, kun "Herra Ruuna" saapui mummojen kanssa laitumelle. Ruuna tulee meille asumaan, kun hevoset reilun viikon kuluttua muuttavat takaisin kotiin. Jose tuntuu tykästyneen ruunaan. Tämän päättelen siitä, että usein se kyräilee uusia hevosia, eikä oikein päästä niitä lähelle ja pomottelee, mutta ruunan kanssa oli alusta saakka aika rauhallista ja hevoset syövät ja nukkuvat lähekkäin kuten kuvista näkee. 
Kuva: Nina P.

Ruuna ei ole siis minun, mutta vilahtelee täällä blogissa varmaan silloin tällöin.