maanantai 3. lokakuuta 2016

Ulkoilua kuun kajossa...

...kottikärryjen ulkoilutusta otsalampun valossa. Tarkoittaa siis sitä, että hevoset ovat palanneet kotiin! Jose, Popi ja Herra Ruuna kotiutuivat syyskuun puolivälissä ja Jipun kävin hakemassa ratsuttajan luota 19.päivä syyskuuta.

Täällä kotona hevoset ovat päässeet vielä maistelemaan tämän vuoden viimeisiä vihreitä minilaitumella, mutta säiden viilenemisen johdosta sekin taitaa pian jäädä ruokavaliosta pois. Kuivaa heinää syödään sitten pakkasiin saakka. Ilmojen kunnolla kylmentyessä voidaan avata sitten esikuivattusäilöheinä-kausi. Tai ainakin tämä on tämän hetken suunnitelma.

Jose
Ruokinta-automaattia on korjailtu, mutta käytössä se ei vielä ole, täytyy vielä hioa ja maalata korjattavaa kohtaa. Onneksi mulla on niin kätevä mies! Vaikka eipä automaatilla ole tämän hevosmäärän kanssa kiirekkään. 
Korjaus meneillään...

Tämä syksy on ollut kyllä kaunis!
Popi-mummon ilmoitin ihan yhtäkkiä näyttelyyn Loimaalle. Siellä on loppukuusta shettisnäyttely. Perjantaina oli viimeinen ilmoittautumispäivä ja niimpä löysin itseni koneelta naputtelemasta tietoja veteraaniluokkaan osallistumisesta iltamyöhällä. Tämä show pitäisi ilmeisesti olla maneesissa, jossa Popi voi iloisesti kirmata ilman kenkiä, kun pohja on pehmeä. Näyttelyt tietävät taas retkiä kunnon pesupaikalle ja pientä harjoittelua, vaikka tällä kertaa en itse ponia esitä. Kesäkilojakin on ponille tullut, mutta ehkä se ei maata kaada...
Iso maha ja valkoisesta väristä ei tietoakaan... 
 Jipun selkään en ole ratsutuksen jälkeen vielä itse kavunnut, koska ratsuttaja oli sitä mieltä, että sudenhammas vaivaa Jippua ja se jännittää hieman kuolainta. Olimme perjantaina klinikalla hammashoidossa. Oikealta poskihampaan vierestä napattiin pieni sudenhammas pois (siis mä kuvittelin sen olevan isompi tai ainakin jollain jättijuurella varustettu, mutta ei). Alahampaissa oli myös piikkejä, joten raspaus oli ajankohtaista. Nyt parannellaan suu rauhassa, koska Jippu on aika herkkätyyppi. Sitten pääsen itse kapuamaan satulaan. Ja kutsun myös satulansovittajan tarkastelemaan vielä satulan istuvuutta - nuorten hevosten kanssa on erityisen tärkeää, että varusteet istuvat kuin nenäpäähän. Ainakin tälläisten herkkisten kanssa kuten tämä neiti, muuten se vetää palkokasvin osan syvälle sieraimeen ja se tietää huonoa jatkon kannalta...
Jippua ei tuntunut hammashoito häiritsevän, ruoho maistuu.

8 kommenttia:

  1. Tamma on aina tamma :D

    Valkoiset ponit tai ponin osat onkin syytä jynssätä ihan viime tipassa jos ei halua sitä useampaan kertaan tehdä ;) miten ne aina löytääkin likapaikat piehtarointiin "oikeaan" aikaan. Tsemppiä mummoluokkaan! :)
    -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu edellisenä päivänä on suunnattava pesulle ja sen jälkeen loimi tiukasti korvista häntään aina näyttelypaikalle saakka. Muuten voi valkean värin käydä huonosti. Ja jotain kiillotinainettakin täytyisi varmaan kaappiin hankkia... ;) Kiitos tsempeistä! :)

      Poista
  2. Kivaa kuulla muitakin jotks tulossa Loimaalle! Mä suuntaan sinne omani kanssa ja esitettäviä löytyy oman lisäksi kaksi - toinen kans veteraaniluokassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosi sellainen äkkinäinen päätös, kun yksi tuttu on menossa oman poninsa kanssa ja siitä se idea sitten lähti. Ja vielä, kun sain ponille esittäjänkin, kun en itse ole mikään kovin taitava esittäjä. :D Minkä ikäistä ponia esität vanhusten luokassa? Popi on nyt 26v.

      Poista
    2. Äkkinäiset ideat on parhaita! :D Ööh, 28 tais olla ikää ellen ihan väärin muista :) komeessa kunnossa Popi kyllä!

      Poista
    3. Joo :D
      Vau vielä Popiakin vanhempi, vaikka nää shettitkset tuntuu olevan tälläsiä ikinuoria. Popi on muuten hyvässä kunnossa, mutta pikkusen liikakiloja sille taas on päässyt tulemaan. Mut ei siitä heti arvais päällepäin ikää.

      Poista
  3. Tiiätkö, taidettiin istua samassa kahvipöydässä perjantaina :) Pienen-pieni maailma.... Innolla odotetaan tota teidän ruoka-automaatin "toimintakertomusta", meillä isäntä toimii heinäautomaattina, koska kotona töitä tekee... ja tietysti hirveä stressi, kun on reissussa. Ja vapaa heinä ei tämän möhömahasakin kanssa ole, muuta kuin kaukainen haave.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, hoksasin joskus kesällä että "sä oot sä". :)
      Täälläkään ei vapaa heinä toimi, olisi semmoisia palleroita sen jälkeen, että huh. Ja toi heinä on sen verran kallista, että pitää ruokinnan sellaisena, ettei heinähävikkiä synny paljon. Mielestäni vapaalla heinällä sitä hävikkiä usein tuntuu tulevan.
      Itsekkin odotan jo automaatin käyttöönottoa, kun täällä ei aina ole ruokkijaa päivisin, mutta kaksi kasaa heinää on liian vähän tälle hevoskatraalle. Pian on kuitenkin yksi laumasta poissa. Tai ei päivää ole vielä lukkoon lyöty, mutta se tässä on edessä kuitenkin...

      Poista