lauantai 31. joulukuuta 2016

Mennyt vuosi 2016

Tänään elämme tämän vuoden viimeistä päivää. Mitä kuluneena vuotena onkaan tapahtunut? Aika paljon asioita. Joitain odotettuja ja joitakin mitä ei olisi voinut ikinä kuvitellakkaan tulevaksi. Pieni katsaus ajassa taaksepäin:
Tammikuussa oli kylmä. Jopa -31c päästiin meidän nurkilla. Luntakin oli. Hevosilta raspailtiin hampaat, jonka jälkeen Popi sai ähkyn, joka ei ollutkaan ihan helppo juttu. Siitä onneksi selvittiin. Josen mystistä edellisvuoden kipuilua tutkittiin alkuvuodesta ja eläinlääkäri pysyi epäilyksessään sisäisestä veren vuodosta. Onneksi tamma oli kuitenkin jo paremmassa kunnossa.
 Helmikuusta ei ole oikeastaan kuvia, eikä blogimerkintöjä kuin yksi. Ei kauheasti mitään muistikuviakaan. Maaliskuussa alkoi kevät tehdä tuloaan ja loppukuusta ei ainakaan ollut enää lunta maassa. Pohdiskelin hevosten vakuutusasioita Lähi-Tapiolan irtisanoessa vanhoja vakutuuksia. Eipä olla enää kyseisen firman asiakkaita...
Huhtikuussa oli jokavuotisten hevosmessujen aika. Saan itse sieltä aina uutta virtaa ja ideoita hevosten kanssa touhuamiseen. Jipun kanssa käytiin kentällä muistelemassa paikkoja ja hömpöttelemässä jotain juoksutuksen tapaista, sekä liinassa että vapaana. Hevoset rokotettiin ja minä olin tutustumassa hevoshierojakurssiporukan kanssa iilimatohoitoon, eli Hirudo-terapiaan. Olipa huisin mielenkiintoista!
Toukokuussa hevoset pääsivät maistelemaan ruohoa minilaitumeen, kesä alkoi tehdä tuloaan. Jipun kanssa käytiin kauneuskilpailuissa match show:n merkeissä ja sain olla tyytyväinen Jipun käytöksestä, kun olimme aivan kahdestaan matkalla. Toukokuussa minä aloitin myös työt. Pääsin ihan uusiin työkuvioihin, joista olen kyllä ollut tosi iloinen. En ole täysiä viikkoja töissä vaan 2-4päivää. Toki reissuhommissa tulee oltua poissa kotoa kokonaan, mutta onneksi mies on kunnostautunut hevosenhoitajana, hehe. 

Kesäkuussa hevoset lähtivät pois kotoa kesälaitumelle tuohon 3km päähän. On aina ihana katsella, kun hevoset ovat riemuissaan päästessään laitumelle. Laitumen vieressa on kenttä, johon pääsimme touhuilemaan kaikenlaista. Jipun kanssa päästiin ratsastustouhuissa paremmin alkuun ja tulipa kentällä touhuttua Josen ja Popinkin kanssa.

Syyskuussa hevoset tulivat kotiin. Laidunkausi oli tänä vuonna pitkä. Kuivat säät mahdollistivat sen. Jippu oli elo-syyskuussa ratsutuksessa ja kotiin palattuaan kävimme klinikalla poistattamassa siltä sudenhampaan. Loppukesästä laumaan muutti uusi jäsen Herra Ruuna, joka ystävystyi Josen kanssa nopeasti. Jipun kanssa kemiat eivät meinanneet aluksi kohdata millään. Syyskuussa hankin ruokinta-automaatin, joka tosin otettiin käyttöön vasta marraskuussa. Elokuussa vaihtui Popin kavionhoitaja ja suunta on ollut hyvä.
Lokakuussa oli tosi hienot ilmat. Minulla oli haikeat tunnelmat, koska lokakuun lopulla oli tarkoitus luopua rakkaasta Josesta. Tuo hetki koittikin lokakuun viimeisenä päivänä, jolloin oli varmasti syksyn kaunein päivä. Ikävä on ja tulee varmaan olemaan, onneksi on paljon kuvia ja muistoja Josesta. Lokakuussa pääsimme Jipun kanssa ensimmäiselle yhteiselle ratsastustunnillemme. Saatiin hyviä vinkkejä.


Marraskuusta ei ole oikeastaan jäänyt siitäkään kauheasti mieleen mitään. On vain totuteltu elämään ilman Josea. Nero Feeder otettiin käyttöön. Jippu ja ruuna alkoivat tulla paremmin toimeen Josen pois menon jälkeen. Popilla oli joulunaikaan vatsavaivoja, toivottavasti ei tule vuoden takaisen ähkyn vertaisia. Joulukuun aikana olen ratsastunut Jipulla enemmän ja pikkuhiljaa jotkut asiat alkavat jopa sujua. Tamma jännittää asioita ja itsekkään en aina ole se paras ratsastaja, mutta suunta on ylöspäin. Saataisiimpa lunta, pääsisi tuohon pellolle hankeen. 

Toivottavasti tulevana vuonna päästään enemmän tunneille ja olen ainakin menossa itse maalikuun lopulla viikonloppuleirille, jolta odotan tosi paljon! 

Hauskaa uutta vuotta kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti