lauantai 18. helmikuuta 2017

Mietiskelyä kavioista

Olen saanut uusia oivalluksia kavioista, kengättömyydestä ja kengityksestä, kun kengättömien vuolija Terhi on käynyt meillä Popin kavioita hoitamassa. 

Suunnitelmissa on laidun kauden alussa nakata Jipulta rautakengät nurkkaan ja toivottavasti siirrytään pysyvään kengättömyyteen. Aion opetella vuolemaan sen verran, että pärjäämme aluksi yksi-kaksi vuoluväliä omillamme.  Ostoslistalle lisätään siis vuoluvälineet ja bootsit Jipulle. Vuolijamme järjestää vuolukursseja ja lupasi keväämmällä pitää minulle kurssipäivän. Viimeksi käydessään meillä hänellä oli mukana muutamia bootseja, joita hän jälleenmyy. Tossuvalikoima on kyllä laajentunut niiden aikojen jälkeen, kun ostin Popille easyboot epicit. Popin tossuista en oikein tykkää, ne on mielestäni hankalat pukea ja riisua, eivätkä oikein istu Popin kavioihin. Tosin valikoima shettikselle oli ainakin tuolloin aika suppea. Toiveissa on löytää Jipulle helpot, näppärät ja kestävät töppöset. 

Toisaalta Jippu on pärjäillyt rautakenkiensä kanssa ihan hyvin. Kengät pysyvät jaloissa ja hokkien kanssa ei ole sattunut mitään suurempia polkemia tai haavereita. Säteet ovat kuitenkin mielestäni kaventuneet ja keskelle tullut halkeama tai rako tai miksi sitä kutsuisi, joka lähtee ylös kohti kantapalloja. Myös säteiden sivut, kohta jossa tilsakumi on lähellä sädettä ovat aika röpelöiset. Saas nähdä mitä yllätyksiä sieltä seuraavassa kengityksessä paljastuu. Ja onhan se tosi, että paljas kavio toimii kuten kavion kuuluu toimia aina paremmin, kuin rautakengällä varustettu. 

Yksi juttu ihmetyttää; nimittäin se, että vasemmasta takakaviosta keskikohdan sisäpuolelta on hävinnyt pala. Siis kavio on kulunut siitä kohtaa aika paljonkin. Koitin miettiä mikä on muuttunut, onko vuolussa/kengityksessä jotain erilaista, tai onko hevosella joku lihasjumi tms. että askeltaa erilailla kuin ennen. No en keksinyt ainakaan vielä syytä tähän. 
Vasen takakavio, punaisten viivojen välissä on kulunut kohta.
En tiedä onko tämä kengättömyys-innostukseni jotain kukkahattutäteilyä ja onko se pysyvä ratkaisu, mutta ainakin olen tietoisempi ja kiinnostuneempi aiheesta kuin ennen ja minulla on osaava vuolija tukenani. Nämä nyky "talvet" vain vähän hirvittävät, kun jäätä on kaikkialla enemmän ja vähemmän. Toisaalta nykytossuja nastoitettuina voi varmaan tarhassa pitää pahimpina päivinä. Popillakin oli eilen bootsit kavioissaan tarhassa, kun torstai iltana satoi hetken aikaa kaatamalla vettä, joka sitten mukavasti jäädytti kaikki paikat peilijääksi... 

2 kommenttia:

  1. Kengättömyys on tosiaan haaste ainakin liikutettavalle hevoselle, näin "talvella". Bootsien pitää olla todella sopivat, että voi luottaa siihen ettei ne siellä jäätiköllä irtoa kesken laukkavedon (toisaalta voi se rautakenkäkin irrota). Sohvia pidin paljon kengättä 3-5 vuotiaana, välillä pärjättiin talvellakin 3 kuukautta kengättä. Meillä ei ollut bootseja, pärjättiin ihan avojaloin, mutta pohjista olin tarkka. Pääasiassa ajettiin/ratsastettiin pellolla. Samoin poni on ollut kengättä jo ties kuinka monennetta vuotta, sillä oli järkyttävät huonot kaviot, kun tuli meille. Sellaista reikäjuustoa, että hirvitti niihin kenkiä naulata... ja toisaalta myös jättää kengättä. Sohvilla oli myös kavio-ongelmia ja joka toinen päivä sai lyödä irtokenkiä. Nykyisin molemmilla on aivan jäätävän hyvä kavio-aines, toimivat isot ja terveet säteet... Sohvi olisi tämänkin talven saanut viettää hetken kengättä, jos vain olisi treenialustat sen suonut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todentotta. Minä niin toivoin ja odotin lunta, olisimme ottaneet kengät jo aiemmin pois, nyt näyttää kuitenkin siltä, että on vaan odotettava laitumelle siirtymistä, niin kaviot saavat totutella pehmeämmällä alustalla. Jippu on toki "liikutettava" hevonen, mutta työ- ja lapsenhoito kuvioiden takia minun on useimmiten mahdollista ratsastaa kaksi kertaa viikossa, ainakin tällä hetkellä. Kesällä toivottavasti hieman useammin. Jipulla on ollut ihan ok kaviot silloin, kun oli kengätön ja olisi saanut olla pidempäänkin, mutta silloin kolme kaviopaisetta alle vuoden sisällä saivat minut haluamaan sen kenkään. Vaikka nyt myöhemmin ajateltuna onkohan kengityksellä ollut edes juuri merkistystä asiaan. Viime kesän jälkeen minulle on valjennut se asia kengättömyydestä, että kavioita on hoidettava yleensä tiheämmin, kuin kengitettyä. Meillä tuo kengitysväli on usein se 8viikkoa ja se aika on liian pitkä paljaalle kaviolle. Popin kavioita on nyt vuoltu 4-5 viikon välein. Ennen sillä oli irtoseinämäisyyttä ja se ontui välillä, mutta nyt ei ole ollut mitään ongelmia. Ponin takakaviot kasvavat helposti suipoiksi ja vinoiksi, mutta nyt nekin ovat pysyneet kivasti mallissaan.

      Teillä on varmasti sitten ainakin ruokinta kunnossa. Uskon, että ruualla on iso merkitys myös kavioihin. Toki varmasti kengitystavassakin on merkitystä ja paljon kengällisten hevosten kavioiden laatuun, täällä perämetsässä ei vaan tunnu olevan hirveästi valikoimaa kengittäjien suhteen.

      Ja noista bootseista vielä, kuten sanoit niiden on oltava _sopivat_, enää en aio tyytyä sinne päin oleviin, kuten ponin kanssa vaan Jipulle on löydyttävä sellaiset jotka kestävät jalassa kiinni! Uskon, että toivoa sopivien löytämisessä nykyään on, kun tiedän muutamia matkaratsuja jotka kilpailevat tossut jaloissaan. Ravureille vaatimukset bootsien suhteen olisi kyllä varmasti vielä suuremmat.

      Poista