keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Lieväasteinen mahahaava 2/4 & 23cm x 6cm hiekkakertymä.

Viime perjantaina olimme Jipun kanssa klinikalla mahan tähystyksessä ja samalla napattiin uusi hiekkakuva. Lisäksi otettiin verikoe ja kun kerran alettiin tutkia, niin nappasin kopista matkalla tulleet kakat pussiin ja vein laboratorioon analysoitaviksi. Madonmunia ei löytynyt ja ilokseni mahan kolikanta oli kohtalaisen hyvällä tasolla (33000 kpl/g). 

Muutama sananen paastosta; aloitin Jipun paaston edellisenä iltapäivänä viideltä. Laitoin Jipulle kuonokopan ja se tarhaili sen kanssa illan. Koppa ei aiheuttanut raivoa, jota olin etukäteen vähän pelännyt, lähinnä tamma oli hieman ihmeissään, että "meinaatko oikeesti jättää tän hökötyksen mun naamaan"... Illalla tuntui itsestä todella pahalta jättää Jippu koppa päässä karsinaan (olin varma, että se syö seinät yöllä, jos otan naamarin pois) ja lähteä pois tallista, kun tunsin selässäni sen kysyvän katseen toisten mutustellessa yöheiniään. Lisäksi jännitti onnistuuko se riisumaan kuonokopan pois yöllä. No ei ollut onneksi riisunut. Reippaasti se lähti aamu kahdeksalta meidän kanssa matkaamaan klinikalle. 
Jippu ja turpakoppa
Klinikalla Jippu sai ensin rauhoitteen, meni ihan mallikkaasti pistäminen huulipuristimen kanssa. Siitä napattiin verikoe ja sitten siirryttiin pakkopilttuuseen tähystystä varten. Harmittaa vähän, ettei mieleen tullut napata tähystyksestä kuvia tai ottaa videota mahan näkymistä, mutta pitelin itse toisena Jipun päätä, jotta se ei nojannut kaulaansa pakkopilttuun puomia vasten, että olihan siinä kyllä kädet aika täynnä. Rauhoitetun hevosen pää painaa aikalailla. 

Tähystyksen ajaksi laitettiin suunavaaja. Muutoin letku (tai siis kamera) voi kuulemma joutua hevosen hampaiden väliin siinä vaiheessa, kun sitä työnnetään mahaan. Kamera työnnettiin siis samaan tapaan sieraimesta, kuin vaikka ähkyssä letkutusta varten laitettava putki. Kameraa työnnettäessä näkyi toki ensin sieraimen sisältöä ja sitten kurkku, ruokatorvea jne. Kurkun kohdalla eläinlääkäri teki havainnon, että Jipun kurkunkansi on pienen ja pehmeän näköinen. Jos se olisi ravihevonen, tämä todennäköisesti haittaisi uraa. Normaalin ratsuhevosen rasituksessa tästä ei luultavasti ole haittaa. Ruokatorvi oli siisti. Mahassa oli jonkin verran nestettä ja kuplia (sylkeä), onneksi kirkasta.

Hevosen mahalaukku on kaksiosainen, yläosa on vaaleaa sileää ihomaista ja alaosa vaaleanpunertavaa limakalvoa, jossa joka kestää mahahappoja mahan yläosaa paremmin. Hevosella mahahaavaa ei aiheuta bakteeri, kuten ihmisillä vaan mahahapot, joita erittyy koko ajan, söi hevonen tai ei. Tyhjässä mahassa happamuus lisääntyy nopeasti.

Haavaumat ovat usein ilmeisesti juuri mahan ylä- ja alaosan rajalla. Kyseisestä kohdasta löytyi haavaumia myös Jipulta, ikävä kyllä. Muutamia pinnallisia haavaumia ja yksittäisen haavan kohdalla hieman tummaa vanhaa tihkuverenvuotoa. Haavaumia arvioidaan ilmeisesti asteikolla 0-4 (0 ei haavoja ja 4 pahat haavaumat). Jipun kohdalla eläinlääkärin arvio oli 2/4. Lisäksi mahan yläosan alarajassa näkyi kellertäviä kohtia, jotka ovat paksuuntunutta kudosta. Eli näissä kohdissa on voinut olla aiemmin haavaumia tai ainakin maha on ollut ärtynyt. 

Samalla rauhoituksella (joka muuten meinasi yllättäen loppua kesken) mentiin vielä röntgeniin ottamaan uusi hiekkakuva. Kuva saatiin ensi yrittämällä onnistumaan, vaikka neitihevonen oli jo aika tolkuissaan ja kiinnostunut mitä sen ympärillä oikeen puuhailtiin. Hiekkaa oli enemmän kuin tammikuussa. Voi itku ja murhe. Tietysti tämä kevät aika on pahin, kun maa sulaa ja on ihanaa tonkia ja möhnöttää kaikki juuret ja muut. Eläinlääkäri epäili hiekkakertymän alaosan muodon perusteella, että aiemmalla psylliumkuurilla ei ole kaikki vanhat hiekat edes poistuneet, koska muoto oli samanlainen, kuin ensimmäisessä kuvassa. 

Eläinlääkäri myös mainitsi, että haavaumat ja hiekkakertymä ovat harvemmin samalla hevosella. Olin itse ehkä hiukan pyörällä päästäni näiden löydösten kanssa. Toisaalta ihan kamalaa, kun parhaasi teet hevosen hoidon ja hyvinvoinnin kanssa ja tässä on tulos. Toisaalta taas helpottavaa tietää syy Jipun muuttuneelle käytökselle. Verikokeissa sama proteiiniarvo oli hieman alhainen, kuin tammikuussakin. Se voi johtua siitä, että hiekka ärsyttää suolta. Lisäksi munuaisarvo oli vähän koholla. Tämä johtuu kuulemma usein siitä, ettei hevonen ole juonut riittävästi. 

Kotiin viemisinä saatiin 10päivän lääkekuuri mahan paranemisen edistämiseksi ja 10kg psylliumia. Hintaa tälle kaikelle tutkimuksineen ja lääkkeineen tuli himpun verran alle 700 euroa. Tietääpähän miksi käydä töissä. On iloinen yllätys, jos Jipun vakuutus korvaa tästä jotain. Mietin myös, mitä tehdä toisin, jotta maha saadaan pysymään kunnossa. Päivisin hevoset ruokailevat 4h välein. Yöllä tulee pidempi tauko (kunnes ilmat tulee niin keväisiksi, että hevoset voivat jäädä yöksi ulos, silloin saan ruokittua läpi vuorokauden neljän tunnin välein). Väkirehuja Jippu saa todella vähän. Puhutaan deseistä, ei litroista. Vähän stressiherkkä se on, joten olisiko sillä tekoa haavaumien kanssa? Vaivaako paksusuolessa asustava hiekka kuinka paljon koko hevosta? Kysymyksiä vailla vastauksia. Hoen vain mielessäni; "onneksi laidunaika koittaa pian, onneksi laidunaika koittaa pian"... 
Loppuun on todettava, että olihan mielenkiintoista päästä kurkistamaan miltä hevosen ruokatorvessa ja mahassa näyttää! Toivon toki, ettei tästä tule mitään tapaa, vaikka kuinka mielenkiintoista onkin. Lisäksi on sanottava, että kaikki kirjoittamani termit yms. eivät välttämättä ole kaikki aivan oikein, vaan kuten olen asiat ymmärtänyt ja itselleni selvittänyt.

8 kommenttia:

  1. Voi Jippua, toisaalta niin kuin sanot, nyt tietää mitä hoitaa. Mielenkiintoista, että teillä myös proteeiinit alhaalla, Sohvillahan myös. Otettiinko teillä UREA -arvo`? Jos, niin paljonko se oli? Sohvilla proteiinit pahimmillaan 30 ja UREA 1.0.
    Meillä kontrollikuvat hiekan suhteen kuukauden päästä... vähän hirvittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei otettu UREA-arvoa Jipulta. Proteiinikin on ollut vain hitusen alakanttiin 56.
      Jännittäviä nuo kontrollikuvat. Meillä olisi tarkoitus joskus kesällä mennä tarkastamaan tilannetta. Toivottavasti Sohvin hiekka on ja pysyy poissa!

      Poista
  2. No voi harmistus! Mutta toisaalta hyvä, että löytyi syy käytökselle.

    Toiset hevoset vaan tuppaavat olemaan herkempiä mahastaan, kun toiset ja vaikka aina sanotaan, ettei stressi aiheuta mahahaavaa, niin itse olen asiasta toista mieltä. Omien kokemusten mukaan varsinkin kipustressi on oiva tapa hankkia mahahaava hevoselle. Taavilla polvien hoidon jälkeen loppui mahahaavaoireilu, vaikka muuta mahavaivaa olikin.
    Toivottavasti saisitte sen hiekan nyt pois sieltä häiritemästä, josko mahakin sitten siitä rauhoittuisi. Vai kumpi oli ensin, muna vai kana? Josko maha on ollut kipeä ja siksi maa-ainesta on mennyt sinne enemmän. Ja sitten kun hiekkaa on suoleen kertynyt, se on venynyt ja uusi hiekka kertyy aiempaa helpommin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanoppa se. Muna vaiko se kana. Ja jotainhan on muutettava Jipun elämässä ja saatava se hiekka ulos, koska muutenhan vaan hoidetaan oiretta ei itse ongelmaa.
      Sen verran minulla on jo sotasuunnitelmaa, että laitumen jälkeen mennään kuivaheinälinjalla seuraava talvi, koska epäilen esikuivatun heinän sopimista Jipulle.

      Poista
  3. Harmillista. Toivotaan, että kuuri puree haavaumiin. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jotain on ainakin tapahtunut, koska Jipun yleisolemus on ollut viime päivinä hyväntuulinen. :)

      Poista
  4. Tsemppiä! Minä vähän ihmettelen tuota väitettä, että haavaumia ja hiekkaa on harvoin samalla hevosella. Niitähän on useinkin samoilla hevosilla ja todennäköisesti juurikin Elinan mainitsemasta syystä.

    Myös minun ponillani on ollut yhtä aikaa (lievä) mahahaava ja (aika paljon) hiekkaa.

    Oireilun loppuminen tai jatkuminen voi loppujen lopuksi olla tosi pienestä kiinni. Omallani mahaoireilu loppui, kun tarhaseura vaihtui.

    Maansyönti ei ole kokonaan loppunut, mutta oireet ovat pysyneet kurissa psylliumilla. Haavaumia en ole pariin vuoteen edes epäillyt. (Ponini on sellainen, että se kyllä kertoo, jos jotain on.)

    Älä siis menetä toivoasi, muutos on mahdollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kai siinä väitteessä oli se ajatus, että ahneet syövät hiekkaa ja muutenkin hyvin ja nirsot joille ei edes heinä kunnolla kelpaa saavat haavoja helpommin...

      Ihanaa kuulla tälläisiä hyviäkin tarinoita, vielä kun keksisi sen yhtälön mitä muuttaa hevosen elämässä, jotta ongelmat saisi kuriin.

      Kuinka usein annat psylliumia? Minunkin täytyy varmasti ottaa Jipulle säännölliset psyllium kuurit käyttöön laitumen jälkeen.

      Poista