maanantai 29. toukokuuta 2017

Laitumelle

Eilen hevoset muuttivat laitumelle. Laitumelle lasku sujui todella rauhallisesti, melkein tylsästi. Kaikilla oli heti turvat ruohossa ja hyvä kun edes viitsivät mennä tutustumaan islanninhevosruunan kanssa, joka tuli samalle laidunlohkolle. Issikka on Jipulle tuttu aiemmilta laidun ajoilta ja luulen, että ne muistivat toisensa. Siitä olin yllättynyt, etteivät islanninhepo ja Herra Ruunakaan juuri viitsineet tutustua. No ehkäpä pikkuhiljaa. 

Popi sai oman pienen laitumen toisten vierestä sillä ajatuksella, että rajoitetaan sen syömistä, kun tuota vatsaa on jo valmiiksi... Pakkailin juuri hevoskoppiin ponin koppakärryjä. Koitan vähän köpötellä sen kanssa laitumen ympärillä olevaa kujaa, jospa poikani innostuisi poniajelusta samalla. 








lauantai 27. toukokuuta 2017

Kengät veks ja laidun kutsuu

Jipulta otettiin eilen kengät pois. Tarkoituksena olisi siis pysyvä kengättömyys ja se että, joskus hamassa tulevaisuudessa vuolisin kaviot pääasiassa itse. Jippu on ollut viime aikoina huomattavasti paremmalla tuulella, kuin talvella. Voisin siis kuvitella tilanteen mahassa olevan parempi. Heinäkuussa mennään sitten uuteen hiekkakuvaan. Vuolutilanteessa tamma käyttätyi ihan ok, jos ei oteta lukuun muutamia luimimis ja hampaiden louskuttelu kohtausta ja toki jalka piti välillä keskenkaiken saada lattiaan, mutta varsinaista loikkimista oli vain muutamia kertoja. Jippu ei ole ollut helpoimmasta päästä kengittää, muttei hankalinkaan. Nyt koitettiin hyvää käytöstä vahvistaa palkkasanan ja ruokapalkan avulla avulla (tällä kertaa namina olivat uudet kivennäisnappulat). Vuolijamme myy Pavon rehuja ja ostin häneltä kivennäisämpärin. Aiemmin olen syöttänyt mineral plussaa, mutta nyt on aika kokeilla jotain muuta.
Etukaviot. Maa ei ole tasainen, siksi jalat näyttävät noin vempuloilta.

Takakaviot
Kenkien pois ottamisen yhteydessä selviteltiin Jipun mahdollisten bootsien koko. Equine Fusionien mallista Jipulle sopisi koko 15 etukavioihin ja taakse 14. Haaveilemani Scoot bootsit ovat sille ikävä kyllä väärän malliset. Viimeistään syksyllä täytyy toffelit hankkia, jotta saadaan nastat alle tarvittaessa. Ja jos meidän ratsastelut saisi tuulta alleen pikkuhiljaa voidaan bootseja tarvita aiemminkin kavioiden suojana. 

Hevoset ovat siirtymässä lähipäivinä vanhaan tuttuun laidunpaikkaan muutaman kilometrin päähän. Kävin tänään apulaisena laittelemassa väliaitoja laidunlohkolle. Hepat eivät saa koko alaa kerralla tallattavaksi, vaan osan ruohosta annetaan vielä kasvaa. Laitumelle on myös valmistumassa uusi komea katos ja katoksen edessä on uutta haketta, että kyllä hevosten kelpaa! Oma "lomani" lähestyy, kun tallihommat kotona jäävät hetkeksi tauolle. Kesäksi kyllä riittää puuhaa omassakin pihapiirissä, sillä olen nyt aika varma, että haluan räjäyttää tallistamme karsinat ja muuttaa sen pihatoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kolme karsinaa on poistettava ja jäljelle jää yksi karsina ja jonkin näköinen hoitotila, hevosille on tehtävä toinen oviaukko ulos, jotta kulkureittejä on kaksi ja nykyisen kulkuoven ulkopuolelle on rakennettava tuulikaappi. Lisäksi tilan valaistus on suunniteltava uudelleen. 
Laitumelta. On tämä alkukesä ihanan vihreää aikaa.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Kevät on täällä

...nimittäin lunta ei ole satanut ainakaan neljään päivään! Alla kuva vapulta, kun juhlittiin Jipun 5v synttäreitä iloisessa talvisäässä! 
 Hevoset muuttivat tuossa toissa viikolla asumaan  kokonaan ulos. Sateisimpina öinä ne ovat olleet loimitettuina. Olen alkanut yhä enemmän miettiä tallimme muuttamista pihatoksi, koska nyt tein taas huomioita hevosten jäätyä öisinkin ulos: ne ovat jotenkin levollisempia ollessaan enemmän ulkona, saan ruokittua ne läpi vuorokauden neljän tunnin välein, mikä ei varmaan ole lainkaan huono mahahaava-Jipulle. Tallin takana seisoskelu loppui parissa illassa, kun hepat sisäistivät syövänsä iltaheinät ulkona. Ne siis päivystivät vähintään tuntia ennen talliin "pääsyä" oven takana tai katoksessa oven vieressä, nyt eivät juuri hengaile tallin takana ilta aikaan. 
Päivälevolla

Kukkulan kuningas
 Jipulle kuuluu tällä hetkellä mielestäni hyvää. Mahalääkekuuri ja psylliumkuuri on syöty ja tamma on ollut iloisempi ja uteliaampi kuin aikoihin. Muutamilla viime kerroilla, kun se on ollut tallissa harjattavana ei kiukuttelua ole ollut. Ihanaa jotain positiivista edes sen kanssa. Ratsaille en ole vielä ehtinyt kiivetä, on tämä kevät kiireistä aikaa. Minilaitumen aidat sain viimein eilen siihen malliin, että hevoset ovat päässeet sinne kaksi kertaa vartiksi kerrallaan. Ruoho on todella lyhyttä, mutta ompahan hyvä totutella, kun joutuu nyppimään, eikä voi ahmia suun täydeltä. 
Myös tarhan aitaa on ehostettu talven jäljiltä. Isäntä ja innokas laadun tarkkailija työssään.
Jotain siellä kai kasvaa...

Tosiaan hevoset syövät heinää nyt 4 tunnin välein läpi vuorokauden. 3 kertaa automaatista, kaksi kertaa heinät jaetaan käsin maahan pieniin kasoihin ja sitten yhden ruokinnan hoitaa ajastin portinavaaja ja flexiportti, jonka taakse heinät on valmiiksi viety. Tiedä sitten onko nämä hyviä vai huonoja ratkaisuja hiekan syönnin kannalta, kun nyt heinää syödään maapohjalta enemmän kuin pitkään aikaan. 

Pihattopohdinnan jatkoa; jos tallin muuttaisi pihatoksi voisi heinää antaa siellä, mutta se taitaa olla vähän kaksi piippuinen juttu, toiset ruokkivat pihattoon ja toiset taas eivät ikinä. Ainakin nahistelua asukkaiden kesken on varmaan vähemmän jos heinät syödään ulkona, missä on enemmän tilaa. Ensin ajattelin meidän tallin olevan sen mallinen, ettei siitä saisi toimivaa pihattoa. Asiaa mietiskeltyäni ja laskeskeltuani olen varovaisen toiveikas, jos kumminkin. Niillä ehdoilla, että sinne jäisi 1 karsina ja hoitotila. Toki kaikki kuten sudet, uusivuosi jne. mietityttävät. Mutta on tässä suunnitellu aikaa ennen talvea vielä. Kaksi oviaukkoa olisi ihan mahdollista järjestää, tuulikaappi pitäisi rakentaa, toinen oviaukko menisikin suoraan nykyiseen katokseen. Pohditaan...