sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Kesäkuulumiset

Kesä on jo pitkällä ja illat alkavat pimentyä pikkuhiljaa. Paarmat ovat löytäneet hevosten luo, aika myöhään verrattuna moniin muihin vuosiin. Ja onneksi laidunpaikka on aika tuulinen. 
Jipun kanssa olen ratsastellut kentällä ja kerran kujalla laitumen ympärillä. Pientä edistystä on tapahtunut. Jippu jännittää vähän varusteita, toisena päivänä ei yhtään ja toisena päivänä enemmän. Tästä ollaan kuitenkin ehkä pääsemässä viimein yli. En tiedä mistä varustepelko on alunperin tullut, koska aikanaan kaikkiin on totuteltu asianmukaisesti ja silloin ei ole tälläistä käytöstä ollut. Satulan sopivuus on taas ollut mielessä ja niimpä olen kutsunut meille ensiviikoksi satulan sovittajan, joka tulee tarkastelemaan Jipun nykyisen satulan istuvuutta ja mahdollisesti muokkaa sitä. 

Jippu myös jännittää ratsastusta jollain tapaa. Kentälle mennessä se pysähtelee jumittamaan, mutta kentällä ei meinaa aluksi seisoa paikallaan. Menen jakkaran tai lihalaatikon päältä selkään, jotta satula pysyy tynnyrin mallisen hepan selässä suorassa. Laatikon vieressä seisominen on välillä tosi kamalaa, mutta olen nyt muutaman kerran päästänyt Jipun irti kiristettyäni satulavyön (jalustimet vielä ylhäällä) ja otettuani ohjat irti. Pyydän sitä juoksemaan muutaman kierroksen hölkkää kumpaankin suuntaan (se ravaa ympyrällä, eikä yleensä lähde kentän toiseen reunaan) ja sitten se tulee oma-aloitteisesti luokseni ja seisoo kuin tatti laatikon vieressä ja minä laitan ohjat takaisin, lasken jalustimet ja kiipeän selkään ja kaikki on hyvin. Ilmeisesti muutama kierros hölkkää auttaa purkamaan jännityksen. 

Tamma malttaa nyt myös kävellä rennommin, eikä istunnan korjaus satulassa, ohjien kiristys tai ohjasta kääntäminen tai pohkeella ohjaaminen enää saa sitä kiihdyttämään vauhtia. Ainakaan niin usein. Tänään ravailtiin muutamia ympyröitä ja jopa mentiin loppukäynnit pitkähköllä ohjalla. Tunnen suurta iloa aina, kun huomaan Jipun olevan rennompi ja rennompi ratsastaessa! 
Tämä on vanha kuva, viime kerrat olen ratsastanut Josen perintö nivelillä.
Ensi viikolla ohjelmassa on satulan sovituksen lisäksi kavioiden vuolu. Viime kerralla Jippis käyttäytyi oikein kivasti, ollaan saatu "naksutuksella" ja leipäpaloilla tuloksia aikaan. Kohti mukavampaa kavion hoitoa!

Entäpä Popi? Pyöreä mummoshettis? Popilla oli aluksi laitumella oma pieni aitaus ja hevosten syötyä omalta puoleltaan parhaat päältä, pääsi Popi niiden kanssa muutamaksi päiväksi. Hevosille avattiin sitten pääsy uudelle lohkolle ja teimme Popille U-mallisen oman aitauksen vanhan lohkon aidan viertä pitkin. Siellä on vielä syötävää ponille ja mikä parasta ilmeisesti aitauksen muoto on motivoinut muoria liikkumaan enemmän! Katselimme tänään, että se on ehkä jopa laihtunut! Harmi, kun ei tullut mitattua sen mahan ympärystä keväällä. Täytynee tehdä se, kun hepat tulevat joskus kotiin ja alkaa pitää vähän kirjaa lihavuuskunnosta. Popi on myös vihdoin viimein päässyt eroon viimeisistäkin talvikarvan haituvista ja yllätys yllätys poni on alkanut valmistautumaan talveen, kesäkarvaa lähtee jo. Joka vuosi ajoissa...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti