sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Susihavainto

Melkein seitsemän vuotta ollaan tässä talossa asuttu ja vaikka näillä kylillä on paljon susihavaintoja tehty (ja yksi shettis syöty :( ), en ole ikinä sutta omin silmin luonnossa nähnyt. Tai en ollut nähnyt. Nimittäin lauantai aamuna olin juuri tullut kahdeksan aikaan koiran kanssa aamulenkiltä sisälle ja tein lähtöä valokuvauskurssille, kun miehen puhelin soi ja luurin toisessa päässä kerrotaan, että teidän pihapiiriä kohti on tulossa kaksi sutta pellolla. Siis lauantai aamulla klo 8.20! Eikun pihalle katsomaan ja toteamaan, että "ei p**kele, sieltä näyttävät tulevan". Lähtivät tosin ennen meidän pihatietä naapurin suuntaan. Ne kuitenkin kiersivät naapurin takaa ja ilmestyivät pian meidän tontin toiselle puolelle hevostarhan taakse josta jatkoivat tien toiselle puolelle metsään. Isoja otuksia, ei epäilystä etteivätkö olisi susia olleet. 

Että näin. Heti, kun teet hevosille pihaton niin sudet alkaa hypätä nurkissa ja vielä valoisaan aikaan! Meillä on viiisi lankainen sähköaita, jossa vanha tehokas olli1800 paimenena, mutta täytyy varmaan laittaa ulkopuolelle kulkemaan vielä erillinen maadoituslanka ja lankkuaidastakin usein unelmoin (pitäisi hevoset paremmin aidan sisällä, jos joku tilanne on). Nyt hevoset olivat rauhallisina tarhan toisella puolelle, en tiedä huomasivatko ne susia, vai ovatko kenties tottuneet niihin, jos niitä useammin tästä on kulkenut. 

En ole susia vastaan, kuuluvat Suomen luontoon. Minun tai kenenkään muunkaan pihapiiriin sen sijaan ei olisi syytä tunkea. Peuroja luulisi metsässä riittävän saaliiksi, joten pysyisivät siellä. En pelkää isojen hevosten puolesta, mutta tuo 27v itsekseen tarhassa haahuileva mummoponi vähän huolettaa. Se ei useinkaan porukassa viihdy vaan kulkee omia polkujaan. Toivottavasti tämä oli kertaluontoinen tapahtuma, eikä mikään yleinen susien kulkureitti jatkossa...

4 kommenttia:

  1. Empä jaksais huolestua siitä jos hukat nyt kerran ohi kulkeekin. Jos susia on vain kaksi, ne voivat olla vasta laumaa perustamassa ja joutuivat väistämään lähelle ihmistä ihan vaikka vain väistääkseen isompaa laumaa. Ne eivät kertomasi mukaan jääneet hengailemaan ihmisasutuksen liepeille, vaan ilmeisesti vain kulkivat läpi asutuksen joka on kaiketi hyvinkin lähelle luontoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti on näin ja eivätkä jääkkään perustamaan laumaansa meidän nurkkiin.

      Poista
  2. Hui! Meidät (ja ennen kaikkea hevosemme) säikäytti jo kerran pihapiirissämme juoksennellut hirvi. Ajatuskin susista hevosten läheisyydessä saa ihokarvat pystyyn. Se teidän kulmillanne ponille sattunut tapaus oli niin hirvittävä! Mutta sen verran etelässä asumme, ettei niistä täällä kyllä ole tietoakaan.
    Ja ei teilläkään vielä hätää ole, kun kyse oli vaan kahdesta yksittäisestä sudesta, toivottavasti eivät enää ilmaannu pihapiiriinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei ole hirviä näkynyt, mutta peuroja pomppii ihan päivittäin tässä ympärillä. Luulen hevosten olevan niihin aika tottuneita, vaan hirvestä voisivat kyllä vähän ottaa tuulta kavioihinsa.

      Toivon myös, että sudet pysyvät loitolla. Hienoja eläimiä, mutta eivät kuulu ihmisten pihoihin.

      Poista