sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden viimeiset kuulumiset

Talvi ei ole vieläkään saapunut näihin maisemiin kunnolla. Hetken meillä oli jo lunta. Se oli ihanaa aikaa se. Ei kuraa ja ihanan valoisaa. Kävimme Jipun kanssa kaksi kertaa maastossa ratsain. Nämä retket menivät hurjan hyvin. Löysin kirpputorilta keltaiset mountain horsen heijastinratsastushousut. Niissä oli superkivaa maastoilla. Joskus lyhyydestä on iloa, koska nämä housut ovat lasten kokoa 160cm hah!
<3
Nyt lumesta ei ole kuin rippeet jäljellä ja jäätä on joka paikassa. Kerkesin jo harmistua, kun lupaavasti alkanut maastoilu ei jäällä onnistu kengättömän kanssa. Lumella maastoilimme paljan kavion. Eilen Jipulla ja Popilla oli kuitenkin vuolupäivä. Vuolija toi mukanaan Jipun bootseihin nastat! Tänään aion mennä testaamaan miten nastat toimivat, ensin taluttaen. Jipun EF:n bootseihin ei saa hokkeja. Vain nastat, niitä on nyt 16 per tossu. Popilla on easybootseissaan nastat ja ne ovat ainakin toimineet hyvin. 
Popi tarkkailemassa, kun lasken vettä ämpäreihin. On nämä uteliaita <3.
Ruokinta jutuista; Jippu söi soodakuurin, en ole huomannut missään mitään eroa, kaikki on hyvin. Pitäisi viedä uudelleen lantaa ph analyysiin. Popia en saanut soodaa syömään edes pellavaisen seassa, mutta bentoniittisavea se suostui nauttimaan. 
Ihanaa, kun lumiseen aikaan saattoi heiniä jakaa ympäriinsä maahan.
Tämä päivä minua hieman jännittää. Aikaisemmin, kun meillä oli vielä karsinatalli hevoset tulivat uudenvuoden aattona aina hyvissä ajoin sisälle. Nyt niiden olisi kuitenkin tarkoitus olla normaalisti ulkona pihatossa. Olen viikon ajan soittanut niille iltaruokinnan yhteydessä puhelimesta youtube-videoita , joissa ammutaan raketteja.. Uskon, että se helpottaa edes vähän, kun äänet ovat jo hieman tuttuja. Toki maalla on aika rauhallista, mutta kyllä täälläkin jonkin verran pauketta kuulee. 
Jippu olisi halunnut tulla tekemään joulusiivousta kanssani varustehuoneeseen.
Tämä vuosi ei ole ollut hevosten kanssa helpoin, maha ongelmia on ollut Jipun kanssa niin paljon. Suuria muutoksia oli siirtyiminen tallista pihattoon ja vuosi ilman Josea on tietysti ollut erilainen, kuin aiemmat. Ensi vuodelle ei ole sen suurempia suunnitelmia tai tavoitteita, kuin alkaa ratsastaa Jipulla vihdoin enemmän ja saada sen maha kuntoon ja pysymään hyvänä. Näissä on ihan tarpeeksi tekemistä! Toki kunnon kameraakin voisi ulkoiluttaa enemmän, nämäkin kuvat ovat aivan ala-arvoisia puhelinkuvia. Aion myös hankkia uuden puhelimen, jossa on miljoonasti parempi kamera kuin tässä nykyisessä!

Onnellista uutta vuotta 2018 kaikille!

torstai 7. joulukuuta 2017

Mahamurheita, kaviomurheita ja mitä vielä...


Kaunis suomalainen itsenäisyyspäivänä.



Eilen vietettiin Suomi100-juhlaa ja luontoäiti taisi olla täysillä juhlassa mukana, kun niin hienon ilman meille antoi eiliselle. Pakkasta, aurinkoa ja tiistaina saatu pieni lumiharso, voiko hienompaa säätä enää olla? Tästä innostuneena nappasin kameran ulos pitkästä aikaa. 
 Jotta elämä ei olisi liian helppoa ja yksinkertaista, vein viime viikolla hevosten lantanäytteet laboratorioon analyysiin. Keneltäkään ei löytynyt madonmunia, mutta otatin Jipulta myös bakteeriviljelyn ja ph ja Popilta ph:n ja nämä tulokset eivät sitten niin hyviä olleetkaan. 


Jipun kolit olivat vain <10 000kpl/g, eli tämä tulos tarkoittaa, että niitä on vähän. Hyvä tulos olisi yli 50 000. Keväällä kolit olivat 30 000. Ph 6,5 (Popilla vain 6). Mitä lähempänä seitsemää sen parempi. Lisäksi Jipulta löytyi jonkin verran hemolyyttibakteereja. Näiden takia kolit eivät mahassaan viihdy? 

Soodakuuri ja bentoniittisavi ovat seuraavaksi kokeilulistalla. Kummastakaan minulla ei ole aiempaa kokemusta. Katsotaan mitä tapahtuu... Jippu on välillä ollut taas kärttyisä harjatessa ja sekös on ikävää. Annoin sille parin viikon psylliumkuurin juuri, kun lannan mukana tuli vettä. Porukka sai tänään matolääkkeet, koska niitä heisimatojahan ei kuulemma aina lannasta näy. Hieman pelottaa, mitä matolääke saa Jipun mahassa aikaan, sillä se taitaa olla aika myrkky vatsalle.
Sitten ne kaviomurheet. Taas pakkasen tultua ja maan kovetuttua alkoi tamma kävelemään "huonosti" tai varovasti. Kaviot ovat märän ajan jäljiltä kuluneet. Meille piti viime viikolla tulla vuolija, mutta hänen tulonsa peruuntui, juuri kun olisin tarvinnut vähän konsultointia kavioiden kanssa. Eilen illalla laitoin sitten bootsit joka koipeen ja Jippu ulkoilee nyt hetken tossujen kanssa. Näiden kanssa se liikkuu paremmin muhkuraisessa tarhassa. Huomenna pitäisi ikävä kyllä vettä taas sataa, joten koppuramaan ongelma taitaa mennä ohitse. Tämä on kyllä se pahin, kun jatkuvasti on märkää ja sitten taas koppuraista. Kaviot ovat nyt kuluneemmat, kuin kesällä bootseja sovitellessa ja nyt olenkin hieman epävarma, onko koko 14 etukavioihin liian suuri, koska tossut tuntuvat pyörivän jaloissa helposti. Katsotaan auttaako pohjallinen tilannetta. 
Upea ilma  6.12.