sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Kolme pissaa ja muita mietteitä maastosta.

Jipun kanssa ollaan maastoiltu nyt noin kerran viikossa. Huima saavutus, oikeasti! Suunta on oikea ja toivon mukaan kerrat lisääntyvät, kunhan saadaan kaikki palaset palapelissä kohdalleen. Jippu on ollut innokas maastoilija ja tykkää useimmiten mennä edellä. Tosin jännän paikan tullen on turvallisempaa jättäytyä kaverin hännän taakse.

Tänään Jippu kuitenkin oli vähän tahmea. Se pysähteli keskenkaiken ilman mitään "syytä". Varmastihan sillä siis joku syy siihen oli, mutta en keksinyt sitä varmasti. Ensin tietenkin ajattelen pahinta, että se on jostain kipeä. Tamma pissaa joka ratsastuskerralla ainakin kerran. Pissa taukoa ennen se voi pysähdellä. Tänään se pissasi jopa kolmesti. Eikä ollut näiden jälkeen sen reippaanpi... Lenkimme kesti kaikkiaan 2,5h jumitusten ja bootsien pyörimisen takia. Lenkkikaveri jo veikkasi, josko Jipulla on jo alkanut kiima, kun se pissi niin monta kertaa.

Tällä retkellä saimme hyvää harjoitusta myös siihen, että ratsastaja voi tulla maastossa alas selästä ja kiivetä sinne hetken kuluttua takaisin. Menen kotona yleensä aina jakkaralta selkään, joten Jipulle on ehkä hieman vierasta, että ponnistan maasta satulaan ja se ei tykkää ollenkaan, jos satula menee vinoon. Jouduin nyt siis jalkautumaan ensin, koska Jippu jumitti yhdessä kohdassa, joten ajattelin taluttavani sitä hetken. Tämä tapahtui metsäkohdassa. Ajatuksena oli myös se olisiko metsässä ollut joku eläin tai haju, joka tammaa häiritsi? Herra Ruuna vaan ei reakoinut mitenkään.

Jouduin myös pari kertaa laittamaan Jipun bootseja paremmin. Nyt niissä oli EF:n omat kumipohjalliset. Etujaloissa toffelit pysyivät nyt aika hyvin ojennuksessa, kun kiristin niitä kerran lenkin aikana. Takajaloista otin bootsit lopulta pois ja talutin Jipun takaisin, koska tossut pyörivät koko ajan aivan vinoon ja epäilen sen häirinneet Jippua myös.

Etusiin laitan seuraavalla kerralla vielä villasukat täytteeksi pohjallisen lisäksi. (Kuka nyt kenkiä ilman sukkia käyttää, nii :D) Sain vihjeen, että ne voisivat auttaa bootseja pysymään paikallaan. Lisäksi odotan käytettyjä bootseja, jotka ovat saman merkkiset, mutta erimallia ja kokoa pienemmän kuin nämä nykyiset. Toiveet on korkealla, josko ne sopisivat takajalkoihin paremmin. Jos eivät, täytyy kokeilla jotain toista merkkiä. Meidän lenkkeily ottaa hurjan edistysaskeleen jahka saamme nämä bootsihommat kohdalleen! Jipulla tuli tänään hieman hiki, vaikka käveltiin vain. Toki paksu karvakin tekee osansa. Olen niin iloinen, että vihdoin etenemme, vaikkakin pienin askelin.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Tossut, jotka pyörivät jalassa...

Aloitimme vuoden 2018 maastoilemalla. Yöllä oli satanut jään päälle pieni lumikerros ja läksimme Jipun kanssa kokeilemaan maastoilua bootsit jalassa. 

Jipun kaviot ovat lyhyemmät, kuin kesällä bootseja sovitellessa. Epäilen tossujen olevan nyt aavistuksen suuret. Takajaloissa on slim-malli (koko 14), eli ne ovat kapeammat, kuin etujalkojen samankokoiset tossut. Silti toisen etujalan tossu  ja molemmat takajalkojen tossut pyörivät jalassa. Jonkin aikaa oltiin kävelty, kun tossut olivat pyörähtäneet "ulos päin" Olin tehnyt retkipatjasta bootseihin pohjalliset, mutta ne eivät siis olleet toimivat. Minulla on myös EF:n omat kumipohjalliset bootseihin, mutta ne tuntuvat pyörivän bootsin sisällä, vaikka ovatkin samaa kokoa? Täytyy kokeilla niitä seuraavalla kerralla. Tai keksiä joku parempi materiaali, josta askarrella pohjalliset. Ideoita?

Olisi kiva päästä sovittamaan kokoa 13 ja käydä lenkillä ne kavioissa, jos jalkaan mahtuvat. Uusia en viitsi millään ostaa vain kokeillakseni, koska liikkuessa sen vasta huomaa pysyykö toffeli paikallaan kaviossa. Ja kierros näitä bootseja maksaa yli 400e...Äh! 
Olisipa joku bootsi-vuokraamo, josta saisi bootseja testaukseen, ennen ostopäätöstä. 
No jotain hyvääkin, pito oli nimittäin hyvä nastotetuilla tossuilla lumisella/jäisellä tiellä. Laitoimme 16 nastaa per töppönen. En nyt luovu vielä toivosta näiden tossujen kanssa, mutta tietysti joku toinen malli tai merkki täytyy keksiä, jos näitä ei saa pysymään paikoillaan jalassa.

Vielä sananen viime yöstä. Hepat olivat vähän levottomia rakettien paukkeesta, ne eivät juosseet tai riehuneet, mutta olivat tarkkaavaisina koko ajan, eivät syöneet heiniään normaalin "ahneesti" ja pysyivät porukassa koko ajan. Yleensä syövät kuka missäkin puolella tarhaa. Sisällä pihatossa ei ollut kukaan käynyt koko yönä. Myös toisella puolella tarhaa verkoissa olleet yöheinät olivat koskemattomia. Aamuheinät klo 5 oli syöty normaalisti, samoin aamulla ysiltä heinät hävisivät tavalliseen tapaan.