tiistai 29. toukokuuta 2018

Hellettä piisaa!

Lämmintä kesäsäätä on riittänyt jo useamman viikon, mikä tuntuu olevan kovin harvinaista nykyään. Muuten säässä ei tosiaan ole valittamista, mutta laitumella ei ruoho kasva! En edes muista koska viimeksi meillä on satanut vettä. Harvinainen tilanne. Vanhaan laidunpaikkaan pääsy on kuivuuden vuoksi epävarmaa, mutta meillä on suunnitelma b tai ö tai jotain ja hevosille on päivälaidunnuspaikka lyhyen matkan päässä. Päivälaidun siksi, että lähialueella liikkuneet pedot pelottavat minua sen verran, etten uskalla jättää hevosia yöksi laitumelle, jossa ei ole petoaitaa, eikä se ole suoraan kenenkään pihapiirissä. Kai nuo yhden kesän pärjäävät vaikka eivät kokoaikaisesti laitumelle pääsisi? Täällä kotona hevoset ovat saaneet toimia ruohonleikkureina ja pihan siistijöinä jo monta iltaa. Minilaitumeenkaan en ole niitä voinut vielä päästää. Vettä odotellaan sinnekkin. Lisäksi huolettaa tietysti mitä hevoset ensi talvena syövät, jos heinäsato jää huonoksi...
Kaverin kiposta ruoka on aina parempaa. Popi ja Jippu 10.5.
Popi ja Jippu siistimässä pihan reunaa 14.5.
Ruohonleikkureina 16.5.
Aiheesta toiseen... Olin pitkään himoinnut Hööksistä Jipulle FairField Lingus suitsia. Kävin hypistelemässä niitä liikkeessä ja ne näyttivät reilun kokoisilta, vaikka suurin koko olikin vain full. Kotona sovittelin suitsia Jipulle pariinkin kertaan, mutta eivät ne mielestäni oikein istuneet sen päähän. Niskaosa on aavistuksen liian lyhyt, korvat eivät asetu oikeaan paikkaan. Otsapanta on vähän nafti, toki se olisikin helppo vaihtaa. Turpaosa jota ei pysty "leventämään" on liian pieni. Vaikka sovittelin sitä eri korkeudelle, en silti ollut tyytyväinen sen istuvuuteen. Poskiremmi jäi aika lähelle silmää. Remmi joka kuolainta kannattelee tulee vähän ylhäältä, kun turpa osa on liian lyhyt. Ei ollut paljosta kiinni, mutta palautukseen menee. 

Tykkään näiden suitsien ideasta. Anatomisen muotoilun ansioista suitsien ei pitäisi painaa poskihampaita tai hermoja. Niskaosan keskellä on leveämpi kohta jakamaan painetta. Lisäksi ne ovat yksinkertaiset ja iso plussa siitä, ettei kuolaimen eteen tule mitään remmejä. Melkein poikkeuksetta muotoilluissa suitsissa tulee turpahihna kuolaimien eteen. En halua sulkea Jipun suuta. Opin myös taannoisella Mirjami Miettisen suu- ja kuolainluennolla, että alaturpahihna voi huonossa tapauksessa painaa kuolaimia poskihampaita vasten, jos on liian tiukalla tai väärin sovitettu. Jos joku tietää vastaavat suitset x-full koossa saa vinkata! 



Jipun kanssa olen tehnyt jonkin verran maastakäsinharjoituksia kohti naruriimulla ratsastusta. Perusasioita paineesta myötäystä ja pysähtymistä. Kohti pienempiä apuja. Se ryysää helposti vaan kovempaa eteenpäin, kun koittaa pidättää. Jipun kanssa on parempi harjoitella kaikki uudet jutut kaikessa rauhassa. Tällä hetkellä se myös arkailee suitsien, riimujen jne päähän tulevien varusteiden pukemista. Tämä johtunee sähköiskusta, jonka se sai käsistäni naamaansa vähän aikaa sitten. Joskus ärsyttää omistaa niin herkkä hevonen, joka ottaa kaikesta itseensä, mutta toisaalta onhan siinä hyviäkin puolia. Tämä tamma ainakin näyttää yleensä, jos on kipeä jostain. Ollaan harjoiteltu myös sellaista, että se tulee viereeni seisomaan, kun seison jonkin korokkeen päällä. Tästä olisi tarkoitus työstää, että Jippu tulisi hakemaan minut kyytiin ja näin ollen tehdä ratsastamaan lähtemisestä sille mieluisa tilanne. Pieniä askelia taas, olisipa aikaa enemmän!

Loppukevennys! Popi ja E lähdössä tänään ratsastuslenkille. Ponilla vielä eväät kesken ja poika malttamattomana, että joko mennään. Popilla uudet lenkkarit etujaloissa.

2 kommenttia:

  1. On kyllä kuivempaa kuin ikinä. En viime vuoden jälkeen olisi uskonut, että toivoisin vesisadetta. Meillä myös laitumet ihan rutikuivat, suunnittelin jo että pitää yrittää kastella ainakin pienempiä lohkoja (ihanan halpaa, kun kaivostakin on vesi loppu). Josko laidunkausi olisi sitten loppupäästä pidempi... Heinää stressataan kyllä täälläkin, viime vuoden heiniä ei tainnut juuri jäädä varastoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kyllä, kun sää menee ääripäästä toiseen. Meillä ei oo satanu yli kuukauteen, mikä on varmaa ennätys... Alan kyllästyä pölyyn, sitä meinaan riittää. Toivottavasti kaikki heinät eivät kuivu kuoliaiksi, kuten meidän nurmikko ja pihapuskat ovat jo tehneet. -_-

      Poista